– Voi tulla tilanteita, joissa kunta pystyy menemään sieltä, missä aita on matalin.
Näin Sanna-Kaisa Parta kuvailee tilannetta, mikäli hallituksen aikeet luopua päiväkotien yhdenvertaisuussuunnitelmista ja kunnallisista varhaiskasvatussuunnitelmista toteutuvat.
Parta on varhaiskasvatuksen erityisopettaja Vantaan Ylästöllä. Hän sanoo, että jo nyt on paljon kirjavuutta siinä, kuinka lasta tuetaan päiväkodeissa.
Velvoite päiväkotikohtaisten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien laatimisesta kirjattiin lakiin viime hallituskaudella. Alkuperäisen aikataulun mukaan suunnitelmien tulisi olla valmiita 2025 kesäkuun alkuun mennessä.
Jos hallituksen esitys menee nykymuodossaan läpi, yhdevertaisuussuunnitelmasta luovutaan, tasa-arvosuunnitelmasta ei.
Lakiesityksen lausuntokierros päättyi viime viikolla. Useissa lausunnoissa esitys tyrmätään, mutta kannattajiakin on.
Esimerkiksi opetushallituksen mielestä yhdenvertaisuussuunnitelmista luopuminen on ristiriidassa hallitusohjelman ja hallituksen rasismin vastaisen ohjelman kanssa.
Esitystä kannattavan työnantajajärjestö Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) mielestä varhaiskasvatuksen kirjallisen työn vähentäminen on kannatettavaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioehdotuksessa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen pumpataan yhteensä lisää rahaa 200 miljoonalla euroa vuoteen 2027 mennessä. Yhdenvertaisuussuunnitelmista luopuminen tuottaisi arviolta noin 44 000 euron vuotuisen säästön.
Kuntakohtaisten vasujen lakkauttaminen on puolestaan arvioitu säästävän lakiesityksen mukaan kunnilta 1,8 miljoonan euroa vuosittain. Valtiolle tämä tarkoittaisi lähes 450 000 euron säästöjä kunnille maksettavien valtionosuuksien pienentyessä.
Yhdenvertaisuussuunnitelmia jo valmiina
Parran työpaikalla Ylästön päiväkodissa yhdenvertaisuussuunnitelma on jo tehty.
Parta sanoo pitävänsä todella tärkeänä suunnitelman valmistelussa käytyjä keskusteluja kollegoidensa kanssa. Hän viittaa pedagogisen keskustelun tärkeyteen eli siihen, kuinka kasvatus ja opetus tulisi järjestää.
– Keskustelimme siitä, miten kohtaamme lapset, heidän perheensä ja työkaverimme.
Niin kutsutun tosiasiallisen yhdenvertaisuuden korostaminen on Parran mukaan olennaista. Se tarkoittaa sitä, että jokainen voi omana itsenään – suhteessa omiin tarpeisiinsa ja lähtökohtiinsa – saada samanlaiset mahdollisuudet, palvelut ja kohtelun.
Esimerkiksi Parta nostaa monikulttuuriset perheet ja heidän kohtaamisen.
– Varmistamme, että he tietävät samat asiat kuin ne, jotka ymmärtävät Suomen kansalliskielet. Välillä tulkki on mukana ja välillä keskustelemme kuvien avulla.
Kunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmat (vasu) ovat olleet käytössä jo useamman vuoden. Niissä kunnat suunnittelevat opetushallituksen ohjeiden pohjalta, millaista päiväkotien arki on.
Ylästön päiväkodinjohtaja Liisa Karlstedt pelkää, että suunnitelmat jäävät liian epämääräisiksi, jos kuntien ei tarvitsisi jatkossa tehdä omia. Suunnitelmat jäisivät valtakunnallisten ohjeiden varaan.
Karlstedtin mukaan paikallisissa suunnitelmissa on huomioitu kuntien eroavaisuudet ja erityispiirteet, mutta valtakunnalliset ohjeet eivät kykenisi samaan.
Tavoitteena paperityön väheneminen, sanoo ministeri
Vaikka lakimuutosta valmistelee oikeusministeriö, osuisivat muutokset opetusministeriön alle, sillä se vastaa varhaiskasvatuksesta.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoo, että kunnat ovat pyytäneet kunnallisista varhaiskasvatussuunnitelmista ja päiväkotikohtaisista yhdenvertaisuussuunnitelmista luopumista.
Hän painottaa, ettei suunnitelmista luopuminen hänen mielestään laskisi yhdenvertaisuuden eteen tehdyn työn merkitystä.
– Kuntatasolla suunnitelman laatijan pitää olla tietoinen kaikista päiväkodeista ja niiden tarpeista, Adlercreutz sanoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) lausunnon mukaan hallinnollinen työ voi lisääntyä kunnissa, jos tasa-arvosuunnitelmat tehdään päiväkotikohtaisesti, mutta yhdenvertaisuussuunnitelmat kuntakohtaisesti.
Ministeriön mielestä kuntien työmäärä voisi kasvaa, vaikka päiväkotien paperityö vähenisi. Siinä on siis riskinsä, ministeriö katsoo.
Lausunnossa myös todetaan, että hallituksen viimekesäistä yhdenvertaisuustiedonantoa voidaan edistää, vaikka hallituksen esitys hyväksyttäisiin eduskunnassa.
Jos lakimuutos toteutuu hallituksen esityksen mukaisesti, on varhaiskasvatus opetushallituksen mukaan ainoa osa koulutusjärjestelmää, jossa toimipaikkakohtaista yhdenvertaisuussuunnitelmaa ei velvoiteta tekemään. Esimerkiksi jokaisella ala-asteella suunnitelman teko on pakollista.
Onko kirjallista työtä liikaa?
Ehdotetut muutokset keventäisivät esityksen mukaan kuntien ja muiden varhaiskasvatuksen järjestäjien hallinnollista taakkaa sekä säästäisivät rahaa.
Päiväkodinjohtaja Karlstedtin mukaan yhdenvertaisuus- tai varhaiskasvatussuunnitelma ei ole aiheuttanut liikaa hallinnollista taakkaa, päinvastoin: suunnittelemattomuus aiheuttaisi hänen mielestään vaikeuksia.
– Työstä tulee vaikeampaa, kun tulee enemmän tietämättömyyttä siitä, mitkä ovat selkeät ohjeistukset ja linjaukset.
Parran mukaan yhdenvertaisuussuunnitelman tekeminen on taannut sen, että henkilöstö on samalla kartalla.
Sekä varhaiskasvatus- että yhdenvertaisuussuunnitelmien poistaminen ei Parran mielestä auttaisi hänen työtänsä ollenkaan.
– Ne [suunnitelmat] ohjaavat minun työtäni. Jos ne otettaisiin pois, jäisi myös osa arvokkaasta pedagogisesta henkilöstön välisestä keskustelusta pois.
