Hallitus pyrkii esityksellään siihen, ettei palkkaneuvottelujen sovittelusta saada jatkossa vientialoja korkeampia palkankorotuksia.
Työministeri Arto Satonen (kok.) julkaisi torstaina hallituksen esityksen niin sanotusta uudesta palkkamallista. Virallisemmin esityksen nimi viittaa sovittelujärjestelmän kehittämiseen.
– Taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan työmarkkinan sovittelujärjestelmää kehitetään siten, että se vahvistaa kansantalouden kantokykyä ja kilpailukyky huomioidaan, Satonen sanoi.
Käytännössä ehdotetut muutokset vaikuttavat valtakunnansovittelijan, sovittelijoiden ja sovittelulautakunnan toimintaan.
Keskeisin muutos liittyy siihen, että valtakunnansovittelija olisi jatkossa sovittelulautakunnan puheenjohtaja tai sitä johtaisi hänen nimeämänsä henkilö. Täten sovittelulautakunnat eivät voisi tehdä vientialoja korkeampia palkkaratkaisua, koska perinteisesti liitot eivät ole saaneet valtakunnansovittelijan toimistolta vientialoja korkeampia palkankorotuksia.
– Tämän ajatus on nimenomaan se, että valtakunnansovittelijalle annetaan vahvempi selkänoja puolustaa työmarkkinoiden toimivuuden käytänteitä kuten yleistä linjaa, Satonen sanoi.
Hallituksen mukaan asian kirjaaminen lakiin vahvistaa valtakunnansovittelijan selkänojaa tehdä samankaltaisia ratkaisuja kuin tämä on tehnyt aiemmin.
– Laki ei estä ala- ja tehtäväkohtaisten erityispiirteiden huomiointia sovintoehdotuksessa, mutta sovittelijan esityksellä ei saa vaarantaa kansantalouden kokonaisedun vaarantumista eikä työmarkkinatoimintaa laajemmin. Samat säännöt koskevat jatkossa myös sovittelulautakuntaan.
Työmarkkinaosapuolilla olisi myös jatkossa mahdollisuus tehdä sopimuksia samalla tavalla kuin aiemmin. Käytännössä työntekijät voivat neuvotella vientiliittoja korkeammista palkankorotuksista työnantajajärjestöjen kanssa.
Viime vuosina tämä ei kuitenkaan ole toteutunut, sillä työnantajajärjestöt ovat koordinoineet vahvasti palkkaratkaisuja.
Ainoa poikkeus nähtiin kunta- ja hyvinvointialalla, jossa Kunta- ja hyvinvointityönanajat KT ja useat työntekijäjärjestöt sopivat palkkaohjelmasta, joka useiden vuosien ajan ylittää niin sanotun yleisen linjan. Tämä palkkaratkaisu tehtiin sovittelulautakunnan johdolla.
Varsinkin julkisen puolen työntekijäliitot ovat olleet näreissään hallituksen esityksestä. Liittojen mukaan uusi esitys sementoi yksityisten ja julkisten alojen palkkaerot.
Työntekijä- ja työnantajajärjestöt yrittivät saada yhteistä esitystä palkkamallista aikaiseksi, mutta työntekijäjärjestöt eivät lopulta pystyneet hyväksymään hallituksen asettamia ehtoja sovulle.
Hallituksen tavoitteena on, että palkkamalli saadaan läpi eduskunnasta joulukuun alkuun mennessä.
Juttua päivitetään.
