Hallitus nostaa puolustusmenoja lähivuosina miljardeilla euroilla. Luvassa on mittavia kalustohankintoja maavoimille. Tutkijan mukaan reservistä puhutaan liian vähän.
- Jarmo Koponen
- Juha-Matti Mäntylä
Hallitus kertoi eilen nostavansa Suomen puolustusmenoja lähivuosina miljardeilla euroilla. Tarpeetkin alkavat hahmottua.
– Ne liittyvät panssaroituun kalustoon, tykistöjärjestelmiin, ilmapuolustukseen, ohjuksiin, johtamisjärjestelmiin, henkilökohtaisiin varustuksiin ja niin edelleen, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) luetteli.
Puolustusmäärärahojen tason nosto tarkoittaa, että puolustuksen rahoitusta lisätään kevään 2025 kehyspäätöksessä noin 3,7 miljardilla eurolla seuraavan neljän vuoden aikana. Kuten alla oleva kuva kertoo, puolustusbudjetti tulee todennäköisesti yli kaksi ja puoli -kertaistumaan vuosien 2020 ja 2029 välillä.
Uutta kalustoa, sateensuojaa ja korotusta päivärahoihin
Maavoimien uudistamisen oli määrä olla ensi vuosikymmenen mittava hanke – nyt se voidaan aloittaa välittömästi.
Puolustusministeriön kansallisen puolustuksen yksikön johtajan, prikaatikenraali Markku Viitasaaren mukaan osa uudistuksista liittyy jo aikaisemmin suunniteltuihin hankkeisiin.
– Merkittäviä kohteita absoluuttisilla rahasummilla mitaten ovat isojen kalustomäärien täydentäminen ja uudistaminen – kuten panssaroitu kalusto, tykistöjärjestelmät ja ilmapuolustusjärjestelmät.
Näiden lisäksi on parannettava infrastruktuuria. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa, että uudet aseet on saatava säältä suojaan.
– Ja asevelvollisten olosuhteiden parantaminen on yksi kohde. Kasarmit ja muut rakennukset eivät ole parhaassa mahdollisessa kunnossa, Viitasaari sanoo.
Pienistä kohteista voidaan mainita vapaaehtoinen maanpuolustus, joka saa lisää rahoitusta. Tulevat varusmiehet ja kertaajat todennaköisesti ilahtuvat suunnitelluista päivärahojen korotuksista.
– Päivärahat, reserviläispalkat ja mahdollisesti joitain muita palvelusaikaisiin kustannuksia, jotka sitten helpottavat elämää. Näitä ei ole sataprosenttisesti katsottu mitä lähdetään ensin tekemään, mutta päivärahat voisivat olla yksi kohde. Siinä on jääty häpeällisesti takamatkalle.
Mihin maavoimien kehittämisessä tarvitaan eniten rahaa. Kansallisen puolustuksen yksikön johtaja Markku Viitasaari puolustusministeriöstä vastaa.
Naton puolustussuunnitteluprosessi asettaa Suomelle velvoitteita. Viitasaaren mukaan osittain kyse on asioista, joita Suomella on osaamista ja kalustoa – mutta ei riittävästi.
– Näitä ovat on esimerkiksi kauaskantoisen epäsuoran tulen ja tiettyjä valvonnan ja tiedustelun suorituskykyjä. Näitä pyrimme jatkossa laajentamaan ja määrällisesti lisäämään. Sitten on tiettyjä suorituskykyjä, joita meillä ole ollut.
Uusia toimia ovat esimerkiksi mahdolliset ulkomaiset Nato-operaatiot. Toisaalta Nato edellyttää omille joukoilleen myös kirurgista hoitoa lähempänä kenttäolosuhteita – Suomen armeija luottaa jatkossakin tältä osin siviiliyhteiskunnan palveluihin.
– Lisäksi liittolaisten joukkojen vastaanotto ja eteenpäin toimittaminen on toiminto, johon meillä ei ole ollut satamissa ja lentokentillä minkäänlaista kyvykkyyttä.
Suuri osa kehittämistarpeista nousee operatiivisista tavoitteista, ei Viitasaari avaa niitä lainkaan.
Ehkä paras julkinen lähde maavoimien hankintojen haarukoimiseen on valtioneuvoston joulukuussa antama selonteko. Sen mukaan kehittämiskohteita olisivat aselajeittain muun muassa seuraavat:
Käihkö: Huipputekniikan sijaan huomio koulutukseen ja reserviläisiin
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö on huolissaan siitä, että huipputeknologia ja varustehankinnat ovat varastaneet kaiken huomion puolustuskeskustelusta. Koulutus ja Suomen suuri reservi on hänen mukaansa jäänyt liian vähälle huomiolle.
– Nämä ovat näitä aika perus teknokraattisia vaatimuksia, joita ammattisotilailla on. Se mikä on jäänyt puuttumaan keskustelusta on Suomen asevelvollisuuteen perustuva reservi. Tämä puuttuu keskustelusta, että onko tähän tulossa panostuksia koulutuksen tai komennon suhteen, hän sanoo.
Suomen yleinen asevelvollisuus mainitaan kaikissa juhlapuheissa, mutta sitä pitää myös kehittää. Käihkön mukaan rahaa pitäisi käyttää enemmän siihen, että reservi on motivoitunutta ja osaavaa.
– Ei mitään asiaa saa ottaa itsestäänselvyytenä. Ja nyt kun sitten kasvatetaan kykyjä – niin kyllä reservin kykyjäkin pitäisi kasvattaa, Käihkö sanoo.
Käihkön mukaan Ukrainan sota on osoittanut, että sodankäynnissä on kyse massoista. Hän muistuttaa, että uusien välineiden hankintaprosessi on vuosien projekti. Siksi puolustuskyvyn tasonnosto ei välttämättä löydy korkeasta teknologiasta.
– Sen takia on silmiin pistävää, että nyt ei olla puhuttu mitään ruohonjuuritasosta ja suuresta reservistä – mikä kansainvälisesti ja Suomessakin nähdään meidän menestyksen kulmakivenä.
