Hallituksen tavoite on osa lakimuutosta, jossa opiskelijoiden asumistuki muuttuu ja vähenee kuukaudessa jopa satasen.
Ada Lassuri,
Minna Matintupa
Hallitus haluaa ohjata opiskelijat kohti yhteisasumista.
Yhteisasuminen tarkoittaa, että huoneisto jaetaan vapaaehtoisesti yhden tai useamman ihmisen kanssa ilman, että kyseessä on sukulainen tai kumppani.
Tavoitteen taustalla on muutos, joka pienentää opiskelijoiden asumistukea. Sen vuoksi hallitus haluaa ohjata opiskelijoita omia yksiöitä halvempiin soluasuntoihin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevan virkamies Virpi Hiltusen mukaan yhteisasuminen olisi hyvä asia myös yksinäisyyden kannalta.
– Se voi olla ihan hyvä, että on asuinkavereita.
Tarkoituksena on, että opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle ensi vuoden elokuusta lähtien. Lakiluonnoksessa arvioidaan, että tuet pienenisivät noin 156 000 opiskelijalla, jos heidän asumiskustannuksensa säilyvät nykytasolla.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asumistuen määrä vähenee lähes sata euroa kuukaudessa, ja olisi enintään 296 euroa.
Solut eivät kiinnosta opiskelijoita
Useille tuttu yhteisasumisen muoto on solu. Siinä jokaisella asukkaalla on oma huone, mutta keittiö ja kylpyhuone ovat yhteiset.
Moni opiskelija ei kuitenkaan halua asua sellaisessa. Esimerkiksi jyväskyläläisellä Tuomo Maunukselalla on kokemusta soluasumisesta, eikä hän mielellään palaisi siihen.
– Siellä saattaa joku yöllä pitää meteliä, ja itse joutuu heräämään sen mukaan. Suihkuun ei pääse silloin kuin haluaa.
Hänen mukaansa kokemus riippuu pitkälti siitä, millaiset kämppäkaverit sattuu saamaan.
– Se on aika hakuammuntaa. Soluasuminen voi olla todella hyvä tai todella huono kokemus.
Opiskelijoiden asenteet on huomattu opiskelija-asuntoja tarjoavissa säätiöissä. Monissa opiskelukaupungeissa on remontoitu soluista yksiöitä tai muita asuntoja.
Esimerkiksi Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö KOASin kehittämis- ja viestintäpäällikkö Hilla Hoskonen kertoo, että kymmenen vuotta sitten puolet asunnoista oli soluja, kun nykyään niitä on vain vajaa viidesosa.
– Toistaiseksi soluasuntojen kysyntä ei ole ylittänyt tarjontaa vuositasolla, sanoo Hoskonen.
KOASin toimitusjohtaja Matti Tanskanen uskoo, että säätiöiden tarjoamien opiskelija-asuntojen kysyntä kasvaa tukimuutoksen jälkeen.
Kysyntää on jo nyt paljon, sillä tälläkin hetkellä KOASin järjestelmässä on noin 2 400 asuntohakemusta. Esimerkiksi yksiötä saattaa joutua odottamaan jopa vuoden.
KOASilla on noin 2 700 asuntoa, joissa on noin 3 900 asukasta.
Pienet tuet ohjaavat kimppakämppiin
Opetus- ja kulttuuriministeriön Virpi Hiltusen mukaan lakimuutoksen valmistelussa ei ole huomioitu, että solujen määrää on vähennetty.
Yhteisasuminen ei tarkoita pelkästään soluja. Esimerkiksi kolmion jakaminen kavereiden kesken on sekin yhteisasumista.
Tavoitteen edistäminen tapahtuu Hiltusen mukaan siten, että nykyistä pienempi tuki ohjaa jakamaan asumiskustannuksia.
Ketään ei kuitenkaan pakoteta yhteisasumiseen.
– Kenenkään ei tarvitse muuttaa pois asunnostaan, mutta opiskelija joutuu ehkä miettimään, miten rahoittaa kustannuksia.
Tuomo Maunuksela asuu nykyään yksiössä Kortepohjan ylioppilaskylässä. Hänelle oma koti merkitsee muun muassa rauhaa.
– Sellaista paikkaa, johon muiden ihmisten ei lähtökohtaisesti tarvitse tulla.
Videolla voit kurkistaa Tuomo Maunukselan kotiin.
