Hoas uskoo, että monet opiskelijat ennakoivat jo nyt tulevia asumiskuluja ja haluavat asua niin edullisessa vuokra-asunnossa kuin mahdollista.
Espoolaisen kauppatieteiden opiskelijan Lulu Marstion päällimmäinen tunne kuullessaan hallituksen kehysriihen päätöksestä oli viha. Hän kokee, että hallitus ei arvosta opiskelijoita. Hallitus siirtää opiskelijat pois yleisen asumistuen piiristä ja se iskee etenkin pääkaupunkiseudulla asuviin opiskelijoihin.
– Hallituksen toiminnassa ei ole opiskelijoille mitään toivonkipinää.
Marstion mukaan opiskelijoiden kuormitus lisääntyy, kun heidän paine käydä töissä kasvaa.
Työ vie aikaa opinnoilta, sanoo myös helsinkiläinen kotimaisen kirjallisuuden opiskelija Kalle Lähteenkorva.
– Jos tarkoitus olisi saada nuoria koulutettua mahdollisimman tehokkaasti, niin miksi viedä heiltä tukia niin, että heidän opiskelu mahdollisesti kärsii, kun joutuu tekemään enemmän töitä.
Lähteenkorva pohtii, riittääkö halpoja asuntoja kaikille ja onko päätöstä mietitty loppuun saakka.
Monet opiskelijat ennakoivat jo nyt tulevia asumiskuluja
Hallitus palauttaa opiskelijat yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin ensi vuoden elokuussa. Opintotuen asumislisän tasoa korotetaan suhteessa vuoden 2017 tasoon. Enimmäismäärä tarkentuu hallituksen myöhemmässä valmistelussa.
Päätös vaikuttaa etenkin pääkaupunkiseudulla asuviin opiskelijoihin, kertoo Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) toimitusjohtaja Matti Tarhio. Tarhion mukaan tuki kuukausittaista asumistukea kohtaan pienenee merkittävästi pääkaupunkiseudulla. Myös kesäaikainen asuminen on opiskelijan kustannettava itse.
Pääkaupunkiseudun asumiskustannukset ovat Tarhion mukaan merkittävästi suurempia kuin muualla maassa.
Tarhion mukaan opiskelijat kohdistavat katseensa enemmän opiskelija-asuntojen pariin, sillä ne ovat yli 30 prosenttia markkinahintaa edullisempia.
– Odotamme hakemustsunamia lähikuukausien aikana, kertoo Tarhio.
Toimitusjohtaja uskoo, että monet opiskelijat ennakoivat jo nyt tulevia asumiskuluja ja haluavat asua niin edullisessa vuokra-asunnossa kuin mahdollista.
Erityisryhmien investointiavustuksen määrärahat pienenevät
Hoasin huolenaihe on kehysriihen päätöksessä erityisryhmien investointiavustuksen heikentäminen, mikä vaikuttaa myös opiskelija-asumiseen. Erityisryhmiin lukeutuvat muun muassa vammaisten asuminen, opiskelija-asuminen ja vanhusten asuminen.
– Siihen tulee huomattavan suuri pienennys ensi vuonna ja tämä herättää meillä huolta siitä, miten uudisrakentamiskehitys tulee jatkossa tapahtumaan.
Ensi vuonna erityisryhmien investointiavustuksiin varatut määrärahat pienenevät merkittävästi 15 miljoonaan euroon. Viime vuonna määräraha oli 120 miljoonaa ja tänä vuonna 63 miljoonaa. Opiskelija-asuntoihin panostettava investointiavustus on erityisryhmistä pienin.
Aloitettavien uudiskohteiden määrä tulee huomattavasti pienenemään kaikilla erityisryhmillä.
– Määrärahojen pieneneminen kurittaa kaikkia.
Tarhio ennakoi, että opiskelijat alkavat tinkiä omista asumiskustannuksistaan. Heidän asumisaikansa ja opiskeluaikansa voivat pidentyä sillä, että opiskelijat tekevät töitä opintojen ohessa.
– Moni opiskelija lähtee harkitsemaan sitä, mitkä ovat seuraavat askeleet omien menojen pienentämisessä.
Opiskelijoiden kiinnostus kohdistuu vahvasti yksiöihin, Tarhio kertoo. Hän uskoo, että hallituksen kehysriihen päätös ei tule muuttamaan yksiöiden kysyntää, sillä esimerkiksi etäopiskelu edellyttää rauhallista työtilaa. Osa opiskelijoista voi olla kuitenkin kiinnostunut edullisemmista soluasunnoista.
– Soluhuoneita Hoasilla on yli 4 000, eli pystymme hyvin vastaamaan opiskelijoiden erilaisiin asumistoiveisiin, Tarhio sanoo.
