Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo syyttää hallitusta ristiriitaisista teoista, kun oppimisen tukea uudistetaan. Hän kommentoi asiaa maanantaina Yle Radio Suomen Päivän haastattelussa.
Oppimisen tuki tarkoittaa toimenpiteitä, joilla oppilaita autetaan suorittamaan vaadittava opintomäärä. Tuki voi tarkoittaa esimerkiksi oppilaan ohjausta, apuvälineitä tai kokoaikaista erityisopetusta. Nyt hallitus on uudistamassa tukitoimien tarjoamisen mallia kouluissa.
Keväällä lausuntokierroksella ollut alustava esitys oppimisen tuen uudistuksesta vaikutti Salon mukaan hyvältä. Nyt hallituksen tulisi vain toteuttaa kirjaamansa uudistukset.
– Se ei vielä tue ketään, että kirjoitetaan paperiin tai asiakirjaan kauniita lauseita.
Nykyisessä mallissa konkretian sijasta byrokratiaa
Tällä hetkellä perusopetuksessa on käytössä niin sanottu kolmiportaisen tuen malli, jossa tukimuodot ovat jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki sisältää kaikille oppilaille suunnattua tukea. Tuen tarpeen lisääntyessä tukea vahvistetaan tehostetun tai erityisen tuen muotoihin.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ on kritisoinut kolmiportaisen tuen mallia ja halunnut uudistaa oppimisen tukea jo pitkään.
OAJ:n kritiikki kohdistuu tiivistettynä siihen, että nykyinen tuen malli sisältää paljon byrokratiaa, mutta ei välttämättä lainkaan konkretiaa. Käytännössä oppilaalle voidaan esimerkiksi tehdä pedagoginen arvio, jossa tehostetun tuen tarve todetaan, mutta mikään ei takaa tuen toteutumista käytännössä.
Salon mukaan koulujen ja opettajien toimintaympäristö on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana huomattavasti haastavammaksi, mutta Suomessa siihen ei ole reagoitu riittävällä tavalla, jotta opetusalalla olisi resursseja vastata muutokseen.
– Lapsilla on todella paljon suuremmat oppimisen tuen tarpeet, mitä aikaisemmin on ollut, Salo sanoi.
Hänen mukaansa konkreettiset tukitoimet voivat olla esimerkiksi sen kaltaisia, että lapsi, joka tarvitsee erityisopettajan antamaa opetusta, saa sitä, ja pienempää ryhmää tarvitseva oppilas pääsee pienempään ryhmään. Käytännössä siis samoja toimia, joita jo nykyisellä tuen mallilla on haettu.
Opettajien ”turhasta paperinpyörittelystä” eroon
Oppimisen tuen uudistuksessa pyritään yhtenäiseen tuen malliin varhaiskasvatuksesta toisen asteen opintoihin. Hallitus haluaa varmistaa, että jokainen oppilas saa yksilöllisen tuen sen sijaan, että ensin kartoitetaan, mihin tukiryhmään oppilas kuuluu. Tarkoitus on myös keventää opettajien hallinnollisia toimia.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) kertoi Ylen aamussa maanantaina, että kyse ei ole säästöistä vaan siitä, että opettajat voisivat keskittyä enemmän opettamiseen.
– Pohditaan, että minkälaisia velvoitteita opettajilla on tällä hetkellä, jotka eivät suoraan edistä oppimista ja koulun perustehtävää. Onko sellaisia hallinnollisia tehtäviä, jotka ehkä ovat turhia, ikään kuin turhaa paperinpyörittämistä, Adlercreutz sanoi.
Se, miten uudistettu oppimisen tuki tulee kouluissa käytännössä toteutumaan, on vielä epäselvää. Kysymykseen konkretiasta Adlercreutz vastaa, että oppilaat ovat iso joukko erilaisia yksilöitä, joiden yksilöllinen tuki halutaan nyt varmistaa.
– Tämä on tietenkin työ, joka on syytä aloittaa varhaisessa vaiheessa, ja siksi etenkin varhaiskasvatuksella on siinä oma osansa, Adlercreutz sanoi.
OAJ: Varhaiskasvatuksen laatua heikennetään samalla
Nykyisen hallituksen toimet ovat perusopetuksen suhteen ristiriidassa, Salo sanoo. Samaan aikaan kun oppimisen tukeen tehdään tärkeä uudistus, perustoiminnan rahoitusta ei hänen mukaansa turvata.
– Jos ajatellaan perusopetuksen järjestämisen edellytyksiä, on syytä muistaa, että valtaosin perusopetus on kuntien omilla rahoilla pyörittämää toimintaa, ja kuntien tilanne on tällä hetkellä äärimmäisen haastava, Salo sanoo.
Käytännössä ei siis ole varmaa, onko kunnilla oppimisen tuen uudistukseen resursseja siten, että esimerkiksi erityisopetus pystytään järjestämään kaikille sitä tarvitseville.
– En voi jättää sanomatta, että valitettavasti tällä hallituksella on samaan aikaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen laatuun heikentävästi vaikuttavia esityksiä, jotka tulisivat näkymään myöhemmin perusopetuksessa, Salo sanoo.
Salo viittaa siihen, että hallitus haluaa poistaa varhaiskasvatuksen suunnitteluvelvoitteita. Jatkossa kuntakohtaisia varhaiskasvatussuunnitelmia ja päiväkotikohtaisia yhdenvertaisuussuunnitelmia ei tarvitsisi tehdä. Esimerkiksi Varhaiskasvatuksen opettajien liiton puheenjohtaja Anitta Pakanen kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että varhaiskasvatuksen laatu tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Suunnitteluvelvoitteiden poisto säästäisi arviolta vain 44 000 euroa vuodessa. Opetusministeri Adlercreutzin mukaan kyse ei ole rahasta.
– Tämähän ei ole etunenässä säästökysymys, vaan pohditaan sitä, missä on mitäkin suunnittelua tarpeen tehdä, Adlercreutz sanoi.
