Venäjä ei ole toistaiseksi onnistunut kasvattamaan Suomen rajan takana olevia varuskuntia.
Suomen sotilastiedustelu arvioi, että ennen kuin Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa, Venäjän läntisellä alueella, nykyisessä Leningradin sotilaspiirissä, oli sodan alkaessa 30 000 maavoimien sotilasta. Määrää on tarkoitus kasvattaa vuoteen 2026 mennessä kaksin tai kolminkertaiseksi.
– He eivät ole siinä tavoitteessa, lähelläkään, pääesikunnan tiedustelupäällikkö Pekka Turunen sanoo Ylen haastattelussa.
– Sota Ukrainassa vie voimavarat, eivätkä he kykene tällä hetkellä kasvattamaan voimaansa läntisellä suunnalla.
Sotilastiedustelu julkisti tänään torstaina vuoden 2025 julkisen katsauksen. Siinä arvioidaan, että niin kauan kuin Venäjä käy kuluttavaa sotaa Ukrainassa, Suomen lähialueilla voima ei kasva merkittävästi. Sotilastiedustelun edellinen julkinen katsaus julkaistiin keväällä 2023, ennen Suomen liittymistä Natoon.
Suomen rajan lähellä sijaitsevista varuskunnista Venäjällä on viety paljon sotilaita Ukrainan rintamalle. Varuskunnissa palvelee kouluttajia, rekrytoituja ja varusmiehiä.
– Voi sanoa, että jokainen varuskunta on ainakin kertaalleen tyhjentynyt omista alkuperäisistä sotureistaan. Sinne on tullut sitten aina uusi erä koulutettavaksi, ja taas on lähdetty.
Yle on kertonut esimerkiksi Petroskoihin varikolle rakennetuista uusista halleista, missä huolletaan sotakalustoa. Kalustoa on myös Lugassa eli Pietarin itäpuolella. Kalusto on neuvostoaikaista.
Tiedustelupäällikkö vahvistaa kaluston olevan vanhaa. Osa siitä modernisoidaan rintamalle ja osa puretaan varaosiksi. Hän sanoo, että kuvat eivät yllätä.
– Kalustomäärästä, jota kuvat näyttävät, ei tarvitse olla huolissaan, Turunen sanoo.
Venäjä haluaa kasvattaa voimaa luoteisosissaan
Kun sota päättyy, todennäköisesti Venäjä priorisoi eli pitää tärkeänä toteuttaa uudistuksia juuri Venäjän luoteisosissa, tiedustelun katsaus kertoo.
Jos Ukrainassa tulisi pysyvä rauha, Venäjä pystyy irrottamaan lähes kaikki sotilaansa sieltä ja kasvattamaan voimaa Suomen suunnalla. Jos sota jää jäätyneeksi konfliktiksi, Venäjä jättää kriisialueelle enemmän joukkoja, Turunen sanoo.
Kaiken kaikkiaan Venäjä pyrkii kasvattamaan asevoimiaan 350 000 sotilaalla, 1,5 miljoonaan, ja muuttamaan asevoimiensa rakenteita. Se haluaa lisätä erityisesti maavoimajoukkoja, koska niitä Venäjä on menettänyt Ukrainassa eniten.
Kiinan ja Venäjä hyödyntävät yhdessä arktista
Suomen sotilastiedustelun päähuomio on Venäjässä.
Venäjän on merkittävä kumppani Kiinalle. Tiedustelukatsauksen mukaan Kiina pyrkii kuitenkin hyödyntämään Venäjän heikkoa tilannetta.
Turunen sanoo maiden sotilasyhteistyön olevan esimerkiksi yhteisiä harjoituksia, mutta ne eivät vielä pysty toimimaan täysin yhteen, eli asevoimilla ei ole yhteisoperaatiokykyä.
Kumppanit toimivat myös arktisella alueella, mutta Turusen mukaan Venäjän ehdoilla.
– Venäjä pitää arktista aluetta lähialueillaan omanaan, huolehtii sen valvonnasta ja kontrolloi liikettä.
Myös Kiinan tavoite on päästä enemmän arktiselle alueelle, mutta Suomen tiedustelun mukaan Venäjä pitää huolta siitä, että se on Venäjän kontrollissa.
Mihin Venäjä hyökkää, jos se hyökkää?
Lännessä on esitetty erilaisia arvioita siitä, mitä Venäjä tekee, kun Ukrainan sota on ohi. Eri maissa tutkijat ja sotilastiedustelut ovat arvioineet, että Venäjä voi haluta kokeilla Naton puolustusta tai hyökätä lähialueilleen.
Maanpuolustuskorkeakoulu julkaisi vastikään tutkimuksen, jossa apulaisprofessori Juha Kukkola arvioi Venäjän pitävän mahdollisena maasodan syttymistä Venäjän luoteisosien suunnalla 2030-luvulla. Leningradin sotilaspiiri on tuolla alueella.
Virossa on Ylen kuulemien paikallisten puolustusvoimalähteiden mukaan arvioitu, että Venäjä saattaa haluta hyökätä Baltiaan, Suomen kaakkoisosiin tai Lappiin. Virolaiset ovat myös laskeneet, että Venäjä on historian kuluessa sotinut Viron kanssa noin 25 vuoden välein, ja edellisestä yhteenotosta alkaa olla jo aikaa.
Turunen sanoo näiden olevan arvioita tulevasta, ei suunnitelmia.
– Tässä vaiheessa kukaan ei voi sanoa, mikä näistä skenaarioista on lähellä oikeaa vaan varaudutaan erilaisiin vaihtoehtoihin, Turunen sanoo.
Suomen liittyminen Natoon ei toistaiseksi ole aiheuttanut merkittäviä muutoksia Venäjän sotilaallisen toiminnan tasossa, tiedustelukatsaus toteaa.
Turunen sanoo haastattelussa, että Venäjä tuskin haluaa nyt kokeilla, miten Naton puolustus kestää. Hän sanoo, että Venäjän uhka pysyy pitkään samalla tasolla kuin nyt.
– Puhutaan vuosista, ennen kuin muuttuu merkittävästi sotilaalliseksi uhaksi.
Perusteena muutokselle on juuri se, miten sotiminen Ukrainassa päättyy.
– Akuuttia sotilaallista uhkaa ei ole.
Mutta niin sanottu laaja-alainen vaikuttaminen eli hybridisodankäynti on Turusen mielestä arkipäivää ja tulee todennäköisesti jatkumaan.
