torstai, 16 tammikuun

Kysyimme sotilasasiantuntijalta, miksi Israelin armeijalta on kestänyt niin pitkään saavuttaa tavoitteitaan Gazassa.

Israel aloitti sodan äärijärjestö Hamasia vastaan lokakuussa 2023 sen jälkeen, kun Hamas oli tehnyt tuhoisan terrori-iskun Israelissa. Hamas on hallinnut Gazan kaistaa.

Nyt Israel ja Hamas ovat lähellä sopua historiallisesta aselevosta, joka päättäisi 15 kuukautta kestäneen sodan. Aseleponeuvotteluja vetäneen Qatarin odotetaan ilmoittavan sopimuksesta keskiviikko-iltana Dohassa.

Israelin armeija ilmoitti lokakuussa 2023 kolme tavoitetta sodalleen Hamasia vastaan: tuhota Hamas sotilaallisena järjestönä, vapauttaa Hamasin sieppaamat panttivangit ja palauttaa turvallisuus ja järjestys Gazan kaistaleelle.

Onko Israel onnistunut yhdessäkään tavoitteessa?

– Hamasin kukistaminen sotilaallisena toimijana, se tavoite on pääosin saavutettu. Eli Gazan kaistaleelta ei enää ammuta raketteja Israelin kaupunkeihin ja lähialueille, vastaa sotatieteen tohtori, everstiluutnantti Juha Mäkelä puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta.

Hamasin alaisen terveysministeriön tietojen mukaan yli 46 000 ihmistä on kuollut. Arvostettu lääketieteen aikakauslehti Lancet kirjoitti hiljattain verkkojutussaan, että kuolonuhrien määrä viime vuoden kesäkuun loppuun mennessä olisi ollut 64 260.

Gazan viranomaiset eivät erottele siviiliuhreja ja Hamasin militantteja. Yleisesti puhutaan siviiliuhreista, vaikka luku siis sisältää molemmat.

Kuinka monta Hamasin taistelijaa Israelin armeija itse asiassa on surmannut?

– On mahdotonta arvioida mikä todellinen luku on. Lainaan uutistoimisto AP:tä, jonka mukaan Israel olisi onnistunut eliminoimaan 17 000 Hamasin taistelijaa, Mäkelä sanoo.

Hamasilla pirullinen taktiikka piiloutua siviilien joukkoon

Mäkelän mukaan ongelmana on se, että Hamas hyödyntää taisteluissa siviilejä, eli taistelijat voivat pukeutua kuin siviilit ja toimia siviilien keskellä. Voi olla siis mahdotonta erottaa, onko kyse taistelijauhrista vai siviiliuhrista.

Arvioiden mukaan Hamasin taistelijoita oli sodan alussa 20 000–30 000, joten heistä valtaosa olisi nyt tapettu. On mahdollista, että Hamas on kuitenkin jatkuvasti rekrytoinut riveihinsä lisää militantteja.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken arvioi, että Hamas on pystynyt värväämään uusia taistelijoita suunnilleen saman verran kuin se on menettänyt. Asiasta kertoo mm. The Times of Israel -verkkojulkaisu.

Israelin armeijaa pidetään yleisesti ottaen erittäin kyvykkäänä. Miten on mahdollista, että se ei vieläkään ole täysin kyennyt kukistamaan paljon heikommin varustautunutta terroristijoukkoa?

– Asutuskeskustaistelu on sotilaallisen toiminnan kaikkein vaikein taistelumuoto silloin, kun seassa on siviilejä. Siitä syystä Israel ei ole voinut hyödyntää teknologista ylivoimaansa.

Mäkelän mukaan Israelin armeija tekee jatkuvasti tarkistuslistoja eri rakennuksista, jotta se voi arvioida, soveltuvatko rakennukset sotilaallisten toimien kohteeksi.

– Israel on omien ilmoitustensa mukaan pyrkinyt iskemään sinne, missä Hamas toimii, mutta Hamasin taktiikkana on ollut käyttää sairaaloita, moskeijoita ja kouluja tukikohtinaan, Mäkelä sanoo.

Gazan sotaa arvostellaan korkeasta kuolonuhrien määrästä. Israelin armeija pyrkii kuitenkin Mäkelän mukaan minimoimaan siviiliuhrit. Se pitkittää operaatioiden kestoa verrattuna tavallisiin sotilasoperaatioihin.

Hamas tunnetaan sen maan alle kaivamasta pitkästä tunneliverkostosta Gazassa.

– Tunnelisota on oma lukunsa. Niitä on alueella 500–600 kilometriä. Tunnelit piti ensin paikantaa. Lisäksi tiedettiin, että Hamas piilottaisi niihin panttivankeja, joten niitä ei voinut suoralta kädeltä räjäyttää vaan ne piti tutkia. Tämä vie aikaa, Mäkelä selittää.

Sodan kestäminen ei yllättänyt sotilasasiantuntijaa

Mäkelän mukaan se, että sota on kestänyt näin kauan ei ole ”sotilasasiantuntijalle mikään yllätys.”

Hamas on viime aikoina siirtynyt sissipuolustustaktiikkaan.

– Hamasin jäljellä olevat solut pyrkivät soluttautumaan pakolaisleireihin ja sulautumaan suuriin väkimassoihin. Ne tekevät iskuja Israelin partioihin sieltä käsin. Joka viikko israelilaisia sotilaita kuolee tästä syystä edelleen.

Sen sijaan sotilasasiantuntijan yllätti se, että panttivankineuvottelut eivät ole edenneet.

Miksi eivät?

– Edellinen neuvottelukierros kariutui siihen, että Hamas tarjosi vapautettavien panttivankien listalla henkilöitä, jotka olivat kuolleet, eli he olisivat palauttaneet ruumiita. Tämä ei Israelille käynyt.

Jos Israel on saavuttanut pääosin yhden kolmesta tavoitteestaan, voisiko sota loppua mahdollisen tulevan aselevon myötä kokonaan?

– On nähty, että sotilaallisilla toimilla ratkaisu ei synny. Tarvitaan poliittinen ratkaisu. Vallan vaihtuminen Yhdysvalloissa on jonkinlainen vedenjakaja. Uskon, että neuvotteluihin pyritään saamaan ratkaisu ennen kuin Donald Trumpin virkakausi alkaa.

Jaa.
Exit mobile version