Hämeenlinnasta löytyi tammikuun puolivälissä misteli. Tutkijoille Hämeenlinnan misteli kertoo lajin hitaasta mutta varmasta leviämisestä Suomessa.
Hämeenlinnasta tammikuun puolivälissä löydetty misteli on herättänyt tutkijoiden kiinnostuksen. Luontaisesti levinnyttä misteliä ei ole koskaan tavattu näin pohjoisesta.
Turun yliopiston kasvimuseon erikoistutkija Kati Pihlaja on analysoinut pensasta ja arvioi sen kertovan paljon lajin leviämisestä Suomessa.
Pihlaja kertoo, että pensaan ikää voi määrittää nivelväleistä, sillä misteli kasvattaa yhden nivelvälin vuodessa.
Mistelin löytäjä Jori Pyörälä oli ottanut muistoksi yhden oksan, jonka Pihlaja arvelee olleen vanhin ja kookkain. Pihlaja laski jäljelle jääneistä oksista kahdeksan nivelväliä, mutta Pyörälän alkuperäisen valokuvan perusteella pensaasta on laskettavissa 10 nivelväliä.
– Mistelin kasvutapa on sellainen, että puun oksalle päätyessään se saattaa ensin jurottaa 1–2 vuotta, jolloin se ei vielä tee näkyvää versoa vaan käyttää energiansa siihen, että se porautuu isäntäpuun oksan sisään ja muodostaa imusolukkonsa sinne, Pihlaja kertoo.
Tämän perusteella pensas olisi kylväytynyt Hämeenlinnassa noin vuoden 2014–2015 tienoilla. Se on samaa ikäluokkaa kuin Turun seudun misteleiden pääosa. Turun suunnalla vanhin tiedossa oleva misteli on kylväytynyt noin vuonna 2012 ja pääosa vuosien 2014–2018 välillä.
Mistelillä vaikuttaisi olleen hyvät oltavat Hämeenlinnassa
Mistelin pitkien nivelvälien perusteella Pihlaja pystyy päättelemään, että Hämeenlinnan pensas on voinut hyvin.
– Mitään pakkasvaurioita, hyönteisvaurioita tai muita vastaavia ei ole näkyvillä.
Sisämaassa pakkaset ovat keskimäärin kovempia kuin rannikolla, mutta ilmeisesti olot ovat kuitenkin olleet Ahveniston hautausmaalla suosiolliset. Pihlaja arvioi, että esiintymäpaikan pienilmasto ja se, että misteli kasvoi korkealla koivussa, ovat saattaneet suojata sitä pahimmilta pakkasilta.
– Maanpinnan lähellä on usein talvisin kylmempää kuin vähän korkeammalla.
Vuodet 2014–2015 olivat Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan myös poikkeuksellisen lämpimiä varsinkin talvien osalta.
Pihlaja arvelee, että mistelin ensimmäisten elinvuosien kannalta etenkin talvikuukausien lämpötiloilla voi olla merkitystä.
Pensaan sukupuolta ei voi varmasti määrittää, kun kukat eivät ole auki. Nuppuja on kuitenkin runsaasti, ja niiden muodon perusteella Pihlaja päättelee, että kyseessä saattaa olla koiras- eli hedekasvi.
Marjoja pensaassa ei ole, ja niitä tulisikin vain emikasviin. Misteli ei pysty lisääntymään yksinään. Hämeenlinnan poikamisteli olisi tarvinnut rinnalleen tyttömistelin.
Mistelin alkuperä voi jäädä arvoitukseksi
Mistelipensaan alkuperää ei voi suoraan päätellä ulkonäön perusteella. Siksi siitä on otettu näyte Turun yliopiston kasvimuseon kokoelmiin mahdollisia tulevia DNA-selvityksiä varten. Tarpeeksi tarkkaa DNA-selvitystä ei vielä pystytä tekemään.
– Tällä hetkellä emme saisi selville, onko se levinnyt esimerkiksi Ruotsista meille lintujen mukana luontaisesti tai Ranskasta kaupallisten kukkatukkujen kautta.
Pihlajan mukaan mistelin populaatio koko Euroopan tasolla on liian samankaltainen tähän. Tarvitaan vielä lisää perustutkimusta, jossa selvitetään eri geenialueiden eroavaisuuksia eri maantieteellisiltä alueilta.
