”Hän seisoi tuolilla ja lauloi koko porukalle” – vanhemmat kertovat, miten heidän pojistaan kasvoi KAJ

Jakob Norrgård oli vilkas poika, kertoo isä Rune Norrgård. Aina kaikessa mukana.

– Hän keksi kaikenlaista, halusi aina esiintyä. Hän halusi saada kaikki pääroolit päiväkodissa ja koulussa, äiti Åsa Norrgård jatkaa.

Ensimmäisen kerran Jakob lauloi ja esiintyi sukujuhlissa 3-vuotiaana.

– Hän seisoi tuolilla ja lauloi koko porukalle Man ska leva för varandra, äiti nauraa.

Huumori on ollut aina tärkeä osa KAJ’n lauluja ja esityksiä. Åsa Norrgård arvelee, että Jakob on perinyt huumorintajunsa hänen puoleltaan, vaarilta.

Äidin mukaan Jakob oli jo pienenä iloinen ja nauravainen luonne. Hän pelasi jalkapalloa, soitti kitaraa ja harrasti judoa. Koulunkäyntikin sujui hyvin.

Jakob Norrgård, Axel Åhman ja Kevin Holmström tutustuivat pikkupoikina samassa jalkapalloseurassa. Myöhemmin he kävivät samaa yläkoulua.

He olivat Norrgårdien mukaan tiivis kaveriporukka, jota Euroviisu-kokemus hitsaa vielä enemmän yhteen.

– On erittäin hyvä, että heitä on kolme. Ettei tarvitse olla yksin tässä tilanteessa, Åsa Norrgård sanoo.

Kevin oli sukujuhlien tähti

Kevin oli vilkas, iloinen ja kekseliäs lapsi, kertovat Siv ja Hans Holmström.

Pojan ensimmäiset esiintymiset ajoittuvat kolmen ikävuoden tienoille. Pikkumies halusi aina laulaa sukujuhlissa.

Kitaraa Kevin alkoi soittaa vasta 13-vuotiaana. Hän pelasi Jakobin tavoin jalkapalloa, mutta mieluisia lajeja olivat myös hiihto ja laskettelu. Lisäksi aikaa kului rakentelun ja ruuvaamisen parissa.

– Jonkin verran hän ehti ajaa motocrossiakin, mutta hyvin vähän, Hans-isä muistelee.

Holmströmit eivät tiedä, keneltä Kevin on perinyt huumorintajunsa ja viettinsä teatterinlavoille.

– Se alkoi, kun hän tapasi Jakobin ja Axelin. He alkoivat keksiä kaikenlaista täällä Vöyrillä, isä kertoo.

Isä epäilee, etteivät pojat ole vielä täysin tajunneet tapahtunutta. Jos voitto Sveitsistä tulisi, hän toivoo hyvien ihmisten ympäröivän KAJ’ta.

Viisuvoitolla ei sinänsä ole perheelle merkitystä.

– Kyllä Kevin on meille sama Kevin, Siv-äiti sanoo.

Axel luki ja kirjoitti

Boris ja Solveig Åhman kuvailevat Axelia kuvailevat kiltiksi ja kekseliääksi pojaksi.

– Hän luki todella paljon. Kouluikäisenä jopa englannin kielellä, isä Boris muistelee.

Äiti kertoo, että Axel oli hyvä myös kirjoittamaan. Isä kuvailee tätä aika hiljaiseksi pojaksi, joka murjaisi välillä vitsin.

Huumori on peruja kummaltakin puolelta, vanhemmat vakuuttavat. Äidinisä oli mukana myös harrastajateatterissa.

Axel aloitti viulunsoiton 7-vuotiaana musiikkiopistossa ja kävi kaikki tasot läpi. Äidin mukaan hän soittaa edelleen, vaikka aikaa viululle on nykyään vähän.

Nuorena Axel harrasti myös metsästystä. Poika oli isän ja isoisän mukana hirvenmetsästyksessä ja jänismetsällä.

Tuottaja kehuu lahjakkaiksi

KAJ’n tuottaja Janne Hyöty teki ensimmäisen albumin poikien kanssa 15 vuotta sitten. Ensikohtaaminen tapahtui sitä ennen Åminnen keikkapaikalla Maalahdessa.

– Siellä oli jotkut yrityksen pikkujoulut, jossa he esiintyivät. Se oli heidän ensimmäinen keikkansa. He olivat jo silloin hyviä.

Pojat tulivat kysymään Hyödyltä, voisivatko he tulla äänittämään levyä tämän studiolle. Siitä alkoi yhteistyö, josta on syntynyt yhteensä seitsemän albumia.

Alkuvuosina pojat tulivat studiolle kitaroineen ja soittivat tekemiään biisejä. Hyöty mietti niihin soundimaailman.

– Se on tavallinen tapa tehdä musaa studiossa, mutta jotenkin se on ollut kivaa koko ajan. He ovat lahjakasta porukkaa.

Poikien kanssa työskentelyä hän kuvailee helpoksi. Vuosien aikana he ovat tehneet monenlaista musiikkia kantrista kansanmusiikkiin, rokkia ja kaksi musikaaliakin.

Holmström, Åhman ja Norrgård tekevät biisit aikalailla itse. Tuottajan kädenjälki näkyy silti albumeissa monin tavoin, myös sävelmissä.

Voittokappaleeseen Bara bada bastuun Hyöty on äänittänyt vain hanurin osuuden. Biisiä ovat olleet tekemässä yhtyeen jäsenten lisäksi Anderz Wrethov, Kristofer Strandberg ja Robert Skowronski Ruotsista.

– Melodifestivalenin sääntöjen mukaan tekijöiden pitää olla ruotsalaisia, Hyöty selittää.

Kun hän kuuli ensimmäistä kertaa KAJ’n viisukappaleen, hän arvasi, että Ruotsissa tulee menestystä.

– Se on sellainen porukka, että kaikki tykkäävät heistä.

Aavistus voitosta

Kukaan vanhemmista ei odottanut KAJ’n menestyvän Ruotsin viisuissa. Kaikki olivat mukana kannustamassa heitä sekä Malmössa karsinnoissa että Tukholmassa finaalissa.

Hans Holmström alkoi aavistella mahdollista voittoa siinä vaiheessa, kun he olivat ulkona syömässä Malmössa. Heitä vastaan tuli lapsia, jotka lauleskelivat Bara bada bastua.

Sama tunne valtasi myös Boris Åhmanin, kun yleisö reagoi karsinnoissa esitykseen.

Norrgårdeille voitto oli täysi yllätys.

– Epäilimme loppuun asti, Rune Norrgård myöntää.

Hän toivoo, että pojat pääsevät finaaliin Sveitsissä. Viisuvoittoa kukaan vanhemmista ei uskalla silti ajatella.

– Saa nähdä, miten menee. Hyvältä näyttää, Åsa Norrgård toteaa.

Poikien lapsuus- ja nuoruuskuvat ovat perheiden kotialbumeista.