Hangon rannoilta löytyi nyt valtavia rasvalohkareita – linnut ovat syöneet osan jätteestä, arvelevat vapaaehtoiset

Tammikuussa Nesteen tankkerilta vuoti mereen rasvajätettä, jota siivotaan edelleen pois Hangon rannoilta.

Hangon saarilta on löytynyt valtavia jähmettyneitä rasvamöykkyjä.

WWF:n öljyntorjuntajoukkojen vapaaehtoiset siivosivat viikonloppuna Hankoniemen edustan saarien rantoja, kun he löysivät järeän kokoisia rasvapaakkuja.

– Olin ihan sanaton. Se oli uskomaton näky rannassa, vapaaehtoinen Inkeri Pekkanen kuvailee reaktiotaan.

Hangon rantoja on siivottu tammikuun lopusta lähtien. Hankoon ajautui tammikuussa suuret määrät valkoisia rasvarakeita, jotka päätyivät mereen Nesteen tankkerin pesuvedestä. Laboratoriotutkimusten perusteella aine on rasvajätettä, kuten paistinrasvaa, eläinrasvaa ja kasviöljyä.

Nyt siivoajat löysivät useita isoja rasvamöykkyjä, Pekkanen kertoo. Painavin niistä oli jopa 14,2 kiloa. Se löytyi Tulliniemen linnustonsuojelualueen saaresta.

Vastaavankokoista rasvapaakkua WWF:n vapaaehtoiset eivät ole aiemmin nähneet Hangon rantoja siivotessaan.

Neste on palkannut ympäristöhuoltoa tekevän Lassila & Tikanojan siivoamaan rantoja rasvajätteestä.

Linnut ovat syöneet jäterasvaa

Linnut ovat syöneet osan rannoille ajautuneesta rasvasta, WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki arvioi. Myös hän oli viikonloppuna mukana siivoamassa rantoja.

Linnut ovat ilmeisesti syöneet pienimmät näkyvillä olleet rasvapalat pois, arvelee vapaaehtoinen Inkeri Pekkanen.

– Kaikki rasva, jonka löysimme, oli piilossa, Pekkanen kertoo.

Hän sanoo ihmetelleensä, miksi joka puolella saaren kallioita oli näkyvissä ikään kuin sulanutta rasvaa.

Sitten WWF:n siivousryhmä tajusi, että kyse on lintujen ulosteesta. Niinimäki arvioi lokkien ja sorsien syöneen rasvan. Kuolleita lintuja rannoilta ei kuitenkaan ole toistaiseksi löydetty.

Onko rantojen siivoaminen turhaa, jos linnut syövät rasvan?

Ei ole, WWF:n suojeluasiantuntija Niinimäki sanoo. Hänen mukaansa ei ole varmuutta siitä, mitä jäterasvan syöminen tekee lintujen ruuansulatukselle.

Sään lämmetessä rasvamöykyt saattavat sulaa. Jos rasvainen vesi pääsee vesilintujen sulkiin, se turmelee höyhenpeitteen vedenpidätyskyvyn. Toisin sanoen lintu kylmettyy.

Vielä ei tiedetä, miten tahrivaa jäterasva on sulaessaan. Jos rasva takertuu lintujen höyheniin, se voi Niinimäen mukaan vaikuttaa niiden lentokykyyn.

Pari viikkoa sitten selvisi, että rasvajätettä on päätynyt myös Raaseporin Tammisaaren kansallispuistoon. WWF seuraa nyt, löytyykö Tammisaaresta vielä lisää rasvaa ja auttaa tarvittaessa sen puhdistamisessa.