Junalla työmatkan tekemiseen esimerkiksi Keski-Eurooppaan kuluu helposti useita päiviä, kun lentäen saman matkan tekee nopeimmillaan päivässä.
Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala pyöräilee kaikkialla, jopa työmatkoilla ulkomaille. Lentämistä hän välttelee viimeiseen asti.
Syksyn aikana Vaarala on tehnyt työmatkat Ruotsin Örebrohon ja viimeksi Sveitsin Zürichiin käyttäen kulkuvälineenä pyörää, junaa ja laivaa. Jälkimmäiseen Vaarala osallistui tutkijan roolissa, sillä hän tekee virkatyönsä ohella väitöskirjaa Tampereen yliopistoon Suomen pyöräliikenteen tulevaisuudesta.
– Zürichissä oli pyöräliikennekonferenssi, ja matkustin sinne Tampereen yliopiston palkkalistoilla. Esihenkilö kannusti menemään maata pitkin, koska kukapa sitä esimerkkiä näyttäisi, ellei kestävän liikkumisen tutkija itse.
Zürichin matkaan kului yhteensä seitsemän ja puoli vuorokautta. Vaarala pyöräili syyskuun ensimmäisenä päivänä aamupäivällä kotoaan Limingasta Ouluun ja hyppäsi Turkuun menevään junaan. Turusta hän jatkoi seuraavana yönä laivalla Tukholmaan. Turussa ja Tukholmassa hän jälleen pyöräili. Tukholmasta hän junaili kahden yön ja yhden päivän ajan Zürichiin saakka. Paluureitti oli sama.
Vaaralan esihenkilö, professori Heikki Liimatainen kannusti Vaaralaa matkustamaan maata pitkin. Liimatainen johtaa Tampereen yliopiston liikenteen tutkimuskeskusta, joka tähtää kestävän liikennejärjestelmän ja logistiikan kehittämiseen.
– Yliopistolla on hyvin joustavat etätyökäytännöt. Suuri osa työntekijöistä tekee muutenkin lähtökohtaisesti etätöitä, eikä työn luonne vaadi läsnäoloa, Liimatainen sanoo.
Vaaralan poissaoloa ei myöskään tarvinnut erityisesti paikata mitenkään, sillä hän teki töitä junassa.
Ulkomaille suuntautuvien työmatkojen tekeminen maata pitkin ei kuitenkaan ole arkipäivää edes liikenteen päästöjen vähentämistä tutkivassa työyhteisössä.
– Yliopiston matkustusohjeet ovat jossain määrin ristiriitaiset. Korkeakouluyhteisön pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, mutta matkustusohjeiden mukaan matkustustavaksi pitäisi valita se, mikä tulee kokonaiskustannuksiltaan edullisemmaksi, Heikki Liimatainen sanoo.
Mitä maata pitkin matkustaminen sitten maksaa? Pyysimme Vaaralaa laskemaan oman matkansa kustannukset.
Lentämällä Vaarala olisi tehnyt saman reissun kolmessa päivässä. Matkaan olisi lähdetty tiistaina iltapäivällä Limingasta ja perillä Zürichissä oltaisiin oltu samana iltana. Paluu olisi ollut lauantain vastaisena yönä. Yllä olevasta taulukosta näet, mitä tämä matka olisi tullut maksamaan. Lentojen hinnat on laskettu niin, että lähtöpäivä olisi noin kuukauden kuluttua.
Hintaero eri matkustustapojen välillä on näin laskettuna vain muutama kymppi lentämisen eduksi. Vaarala yllättyi itsekin laskelmista.
Seuraavaksi Vaarala suuntaa työmatkalle Ruotsiin.
– Tammikuussa menen Karlstadiin tutkimaan ruotsalaista pyöräväylien talvikunnossapitoa. Ilman muuta menen sinne junalla, Vaarala sanoo.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
