Käytännössä tasatilanne. Molemmilla yhtä suuri mahdollisuus voittaa.
Tämä ajatus pyörii takuulla sekä Kamala Harrisin että Donald Trumpin kampanja-avustajien mielessä, kun he unettomina öinä ajattelevat Pohjois-Carolinan osavaltiota.
Pohjois-Carolina on yksi seitsemästä vaa’ankieliosavaltiosta, joissa Yhdysvaltain presidentinvaalit ratkaistaan.
Trumpin ja Harrisin strategiat niiden voittamiseen ovat hyvin erilaiset, selviää Ylen analyysista.
Yle keräsi molempien presidenttiehdokkaiden ja heidän varapresidenttiensä kampanjatapahtumat neljältä viikolta syys- ja lokakuussa.
Tapahtumapaikkoja vertailemalla paljastuu, millaiset äänestäjät kampanjastrategien mielestä ratkaisevat historiallisen tiukoiksi ennustetut vaalit.
Kartasta näet, missä Harris, Trump sekä varapresidenttiehdokkaat Walz ja Vance kampanjoivat syksyllä:
Apunaan kampanjatiimeillä on yhä kehittyneempi tekoäly. Se auttaa löytämään oikean yleisön ja juuri sille oikean viestin, arvioi professori Emily Bell Columbian yliopistosta.
Bell on yliopiston digitaaliseen journalismiin keskittyvän yksikön johtaja, joka on tutkinut poliittisten viestien kohdistamista.
Bellin mukaan kampanjaorganisaatio voi vaalitilaisuuden paikkaa valitessaan yhdistää alueen väestötilastoihin vaikkapa sosiaalisesta mediasta kerättyä dataa mahdollisista äänestäjistä.
– Tekoälyn avulla voi periaatteessa luoda simulaation, jolla pystyy testaamaan, miten tietynlaiset ihmiset tietyssä paikassa reagoivat erilaisiin kampanjaviesteihin, Bell sanoo.
Katso tästä, mitkä neljä asiaa Harrisin ja Trumpin valitsemat kampanjointipaikat paljastavat heidän vaalistrategioistaan.
1. Harris valitsee suurempia kaupunkeja kuin Trump
Pohjois-Carolinan vaa’ankieliosavaltiossa Harris suuntasi Charlotten kaupungin monitoimiareenalle heti Trumpin kanssa käymänsä TV-väittelyn jälkeen.
Kun Trump lähti Pohjois-Carolinaan, hänen tiiminsä päätti toisin. Trumpin autoletka ei pysähtynyt Charlotteen vaan ajoi 20 minuutin matkan päähän Mint Hilliin. Siellä Trump puhui teollisuushallissa muun muassa tehdastyön merkityksestä.
Mint Hillissä on vain noin 28 000 asukasta, Charlottessa yli 900 000.
Vastaava kaava toistuu kampanjakiertueella: Harris tiimeineen valitsee reitilleen suuria ja keskisuuria kaupunkeja, Trump parkkeeraa sivummalle taajamiin ja lähiöihin.
Harris on käynyt Detroitissa, Trump 20 minuutin matkan päässä Warrenissa. Demokraattien varapresidenttiehdokas Tim Walz meni Readingin kaupunkiin, republikaanien varapresidenttiehdokas J. D. Vance siitä 20 minuutin päähän pikkuruiseen Leesportiin. Ja niin edelleen.
Neljän viikon aikana Trump ja Vance kävivät paikkakunnilla, joiden asukaslukujen mediaani on 25 000. Harrisilla ja Walzilla vastaava luku on lähes 100 000.
Tähän eroon on ennen kaikkea kaksi syytä.
2. Keskikokoisten kaupunkien äänistä käydään veristä kilpailua
Trump on suosittu harvaan asutuilla alueilla, demokraatit taas suurissa keskuksissa.
Vaa’ankieliosavaltioissa pelkästään niistä hankitut äänet eivät riitä kummallekaan. Tämän vuoksi ehdokkaiden kampanjakiertueet kulkevat monen keskisuuren ja pienen kaupungin läpi.
Pikkukaupungit ovat perinteisesti olleet demokraateille hankalia. Mutta eivät ne ole suoraan Trumpinkaan taskussa. Sanomalehti Washington Postin analyysin mukaan Trump menestyi edellisissä vaaleissa selvästi huonommin pikkukaupungeissa kuin maaseudulla.
Demokraatit ovat viime vuosina lyöneet republikaanien kannatukseen kiilaa sellaisissa kaupungeissa, jotka ovat muodostuneet alueellisiksi kasvukeskuksiksi. Niiden ei tarvitse olla suuria, kunhan niiden sijainti ja palvelut houkuttelevat demokraattimyönteistä koulutettua väestöä.
Uutistoimisto AP:n mukaan demokraateille suosiollisia pieniä keskuksia yhdistää yleensä yliopisto tai sen osa tai iso keskussairaala.
Joe Biden onnistui vuoden 2020 vaaleissa kääntämään taakseen noin 60 piirikuntaa juuri alueellisten keskusten lähialueilla, AP kertoo.
Näitä tilastoja toki luetaan myös Trumpin leirissä. Trump kampanjoi Pohjois-Carolinassa esimerkiksi Wilmingtonissa. Se oli yksi demokraattien vuonna 2020 voittamista piirikunnista.
3. Trump hakee kannatusta valkoisilta alueilta, mutta tekee täsmäiskuja myös latinoalueille
Jos Trump ja Harris kampanjoivat lähekkäin, Trump menee yleensä sinne, missä valkoisten osuus väestöstä on suurempi.
Esimerkiksi Harrisin kampanjakohteeksi valitsemassa Pohjois-Carolinan Charlottessa valkoisten osuus väestöstä on noin 43 prosenttia. Trumpin tiimi päätti mennä naapuriin Mint Hilliin, jossa vastaava luku on 74.
Monissa paikoissa ero on vielä suurempi. Harris kävi muun muassa Michiganin Detroitissa, missä valkoisia on vain 12 prosenttia väestöstä. Trump kampanjoi 30 kilometrin päässä Warrenissa. Siellä valkoisten osuus on 64 prosenttia.
Mustat ja latinot ovat demokraattien ydinkannattajaryhmiä. Niiden suosion perusteella ehdokas joko nousee tai kaatuu.
Trump on kuitenkin onnistunut keräämään jopa historiallisen korkeaa kannatusta varsinkin latinomiesten joukossa.
Kampanjareittien perusteella Trump ja Vance ovat erityisesti Michiganin osavaltiossa vierailleet valkoisten alueiden lisäksi myös paikoissa, joissa asuu paljon latinotaustaisia ihmisiä.
Trumpin kampanja voi laskea, että demokraattien etumatkaa on mahdollista kaventaa Michiganissa alueen pienen latinovähemmistön joukossa.
4. Kampanjoiden pääkohteena on vain murto-osa amerikkalaisista
Neljässä viikossa presidentti- ja varapresidenttiehdokkaat ehtivät Pennsylvaniaan kaikkein useimmin, 16 kertaa. Vaaliyöhön mennessä vierailuja ehtii tulla vielä paljon lisää. Molemmat leirit käyvät osavaltiossa ennätyksellisen suurta kampanjaa.
Pennsylvaniassa on gallupien mukaan jopa vaalien tiukin tilanne. Silti sielläkin on helppo ennustaa, että Trump saa harvaan asuttujen piirikuntien äänet.
Paljon tasaisempaa on puolestaan tiheään asutuilla alueilla idässä sekä Pittsburghin vaikutusalueella lännessä. Näille alueille myös ehdokkaat palaavat kampanjoimaan yhä uudestaan.
Tässä hulinassa unohtuu helposti, että selvästi suurimmassa osassa Yhdysvaltoja presidenttiehdokkaan voi nähdä vain televisiossa.
Harris ja Trump varapresidentteineen eivät Ylen tarkasteleman neljän viikon aikana kampanjoineet vaa’ankieliosavaltioiden ulkopuolella lähes lainkaan.
Vuonna 2020 näistä seitsemästä osavaltiosta neljässä vaalitulos ratkesi alle 50 000 äänen turvin. Tänä vuonna tilanne näyttää vielä tiukemmalta. Voi olla, että vaalit ratkaisee yhdelle olympiastadionille mahtuva joukko.
Suurin osa Yhdysvaltain yli 300 miljoonasta asukkaasta katsoo näiden ratkaisevien äänestäjien tavoittelua sivusta.
