Korvauksella on tarkoitus hyvittää oikeudenkäynnin viivästymisestä johtuvaa huolta, epävarmuutta ja muuta haittaa.
Valtio maksaa tänä vuonna ennätysmäärän korvauksia liian pitkien oikeudenkäyntien takia.
Lokakuuhun mennessä maksettavaa on kertynyt jo 342 000 euroa. Se on yli 100 000 euroa enemmän kuin koko viime vuonna.
Valtion maksamaa viivästymishyvityskorvausta on ollut mahdollista saada Suomessa vuodesta 2010 lähtien, mikäli oikeudenkäynti kestää tarpeettoman kauan.
Korvausten määrä on kasvanut vuosi vuodelta.
Valtiokonttorin lakimies Suvi Karhu arvelee, että lisääntynyt hyvityskorvausten määrä johtuu siitä, että laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä on tullut paremmin ihmisten tietoon.
Samoilla linjoilla on myös Varsinais-Suomen käräjäoikeuden laamanni Tommi Vuorialho.
– Kaksi vaihtoehtoahan siinä on. Joko käsittelyt ovat viivästyneet enenevässä määrin tai vaatimukset lisääntyneet. Haluaisin ajatella, että vaatimukset ovat lisääntyneet, kun ihmiset ovat enemmän tietoisia oikeuksistaan.
Rajana yksi vuosi
Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi viivytyksettä viranomaisten tai tuomioistuinten taholta. Hyvitystä on mahdollista saada, mikäli asian käsittely viivästyy yli kohtuullisena pidettävän ajan.
Lähtökohta on, että yksi taho ei käsittelisi asiaa vuotta kauempaa.
– Esimerkiksi rikosjutussa esitutkinta pitäisi saada hoidettua vuodessa, samoin syyteharkinta, eikä käräjäoikeudessakaan saisi mennä vuotta kauempaa, Suvi Karhu selittää.
Professori Mikko Vuorenpää kertoo, miten oikeudenkäyntejä saataisiin lyhyemmiksi. Haastattelu on julkaistu ensimmäisen kerran toukokuussa 2023.
Valtiokonttori maksaa viivästymiskorvauksen tuomioistuimen päätöksellä. Hyvityksen tarkoituksena on korvata viivästymisen aiheuttamaa huolta ja epävarmuutta.
Laissa määritelty hyvityssumma on 1 500 euroa kultakin vuodelta, jona oikeudenkäynti on viivästynyt viranomaisen vastuulla olevasta syystä.
– Erityisistä perusteista sitä voidaan myös korottaa. Enimmäismäärä on 10 000 euroa, Suvi Karhu sanoo.
Hyvityksen oikeudenkäynnin viivästymisestä voivat saada kaikki asianosaiset.
– Olemme suorittaneet hyvitystä myös tekijöille. Muistuu mieleen yksikin tullirikos, jossa oikeudenkäynti kesti parikymmentä vuotta.
Vaatimuksen voi aina jättää
Korvauksen saa vain hakemalla. Jos hakemusta ei jätä oikeudenkäynnin aikana, jäävät korvaukset saamatta. Henkilö ei voi vedota siihen, että ei tiennyt oikeuksistaan.
– Tuomioistuin on riippumaton ja puolueeton. Sen tehtävänä ei ole neuvoa ketään heidän oikeuksistaan, mutta jos asianosainen tiedustelee mahdollisuudesta hyvitykseen, sitten tietysti kerrotaan, mitä säännökset sanovat, sanoo laamanni Tommi Vuorialho.
Hän arvelee, että ne asianosaiset, jotka käyttävät oikeudenkäyntiavustajaa, ovat paremmassa asemassa korvausten suhteen.
– Jos esiintyy oikeudessa yksin ilman avustajaa, miten sitten tietää oikeuksistaan, mene ja tiedä.
Vuorialho sanookin, että kannattaa olla aktiivinen, mikäli kokee, että oikeudenkäynti on kestänyt todella kauan.
– Korvausvaatimuksen voi aina esittää, ei siinä mitään menetä. Sitten se ratkaistaan.
Yli 12 kuukautta vireillä olleiden rikosasioiden määrä käräjäoikeuksissa on lisääntynyt tasaiseen tahtiin 2020-luvulla. Viime vuoden lopulla niitä oli 5 627.
Kuinka paljon viivästymiskorvauksia valtio sitten joutuisi maksamaan, jos korvausta hakisivat kaikki niihin oikeutetut?
– On parempi, että virkamiehenä en arvaile. Suurempihan se selvästikin olisi, jos kaikki hyvitykseen oikeutetut innostuisivat vaatimaan, se on selvä, Tommi Vuorialho sanoo.
Valtiokonttorin mukaan laskennallisen korvaussumman määrää ei pysty arvioimaan, koska hyvitykseen vaikuttaa oikeudenkäynnin keston lisäksi myös muun muassa asian laajuus ja vaikeus.
