Jyväskylän keskustassa koettiin torstaina aamulla dramaattisia hetkiä, kun haukka vieraili toimisto- ja kerrostalokorttelin sisäpihalla.
Haukka aterioi sisäpihalla. Se oli napannut kynsiinsä pulun.
Haukka lehahti pihalla liikehdintää havaittuaan nopeasti lentoon pulu kynsissään ja saalis putosi ilmastointirakennelman päälle.
Ylen kuvaaja Niko Mannonen ehti saada petolinnusta kuvan.
Samalla sisäpihalla on seurattu alkukesästä asti pulun pesintää kerrostalon avoimessa rappukäytävässä.
Pulu on rakentanut pesän porraskäytävän nurkkaan, tasanteella olevan puisen kaapelikelan taakse. Poikaset ovat kuoriutuneet aivan viime päivinä.
Toistaiseksi ei ole varmaa, nappasiko haukka juuri rappukäytävässä pesivän puluyksilön. Poikaset kyyhöttivät haukan vierailun jälkeen pesässä joitain tunteja ilman emoa, mutta päivän mittaan pesällä on nähty jälleen myös aikuinen yksilö.
Pesä keskellä ihmisiä
Pulun pesän ohi kulkee päivittäin ihmisiä vain noin metrin päästä. Käytävässä myös valot vilkkuvat taajaan.
Birdlife Keski-Suomen puheenjohtaja Ossi Nokelainen toteaa, etteivät pulun pesät, eivätkä haukkojenkaan vierailut aivan kaupungin ytimessä ole tavattomia.
– Kalliokyyhky, niin sanottu kesykyyhky, joka elelee kaupungissa on todella tottunut rakentamaan pesiään ihmisten tekemiin rakenteisiin. Puluja pesii kaupungeissa paljon, eikä lajin kannoissa ole tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia, hän sanoo.
Molemmat puluvanhemmat ruokkivat poikasiaan ja yleensä jakavat myös hautomisvastuun.
– Puluilla saattaa olla myös niin sanotusti useampi emo eli voi olla kaksi koirasta ja yksi naaras ja jos toinen ”emokoiraista” häviää, niin pesueella on tavallaan vielä molemmat vanhemmat olemassa, kertoo Nokelainen.
Pulu saattaa munia useamman kerran
Heikki Helle Birdlife Suomesta viestittää Ylelle sähköpostitse, että pulunaaras munii yleensä kaksi munaa, joita haudotaan noin 2,5 viikkoa. Poikaset saavuttavat lentokyvyn noin viiden viikon iässä, minkä jälkeen naaras voi aloittaa uuden pesimäkierroksen.
Nokelaisen mukaan pulujen poikasilla on kaupunkioloissa yleensä hyvät selviytymismahdollisuudet, koska lintu saa pesänsä suojaan ja sille on myös ravintoa.
Moni kuitenkin sanoo, että ei ole koskaan törmännyt pulun poikasiin.
– Tämä johtunee siitä, että pulut pesivät niin piilottelevissa paikoissa. Kun nuorukaiset lähtevät pesästä, ne alkavat olla täysikasvuisen näköisiä ja -kokoisia, eli niitä on vaikea erottaa aikuisista yksilöistä, kertoo Ossi Nokelainen.
Kaikki pesivät linnut on rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Jos pesää on välttämätöntä siirtää esimerkiksi kulkureitin takia, asiasta kannattaa olla yhteydessä taloyhtiöön ja ely-keskukseen.
Heikki Helle toteaa, että kaupunkien pulut ovat tottuneet ihmisiin, eivätkä juuri välitä ohikulkijoista.
Pesän lähellä ei kuitenkaan kannata tepastella.
– Paras tapa on jatkaa liikkumista ja muuta toimintaa kuin tähänkin asti. Pesän kohdalle ei kannata pysähtyä ihmettelemään, koska sitä lintu pitää outona ja saattaa turhaan poistua pesältä, Helle ohjeistaa.
Ossi Nokelainen arvioi kuvan perustella, että sisäpihan vierailija on kanahaukka. Nokelaisen mukaan joskus on kuitenkin vaikea erottaa kana- ja varpushaukkaa toisistaan, koska pienikokoiset kanahaukkakoiraat voivat olla olemukseltaan suurikokoisten varpushaukkanaaraiden kaltaisia.
Arkinen ateria
Haukka puluaterialla on kaupungeissa aika arkinen asia – kaupunkikeskustojen puluparvet ovat lintutuntijoiden sanoin haukoille kuin seisova pöytä.
– Uskallan väittää, että tämä on tavallista, koska pulut ovat vähän isompien petolintujen mieliruokaa. Pulut kaupunkiympäristössä houkuttavat haukkoja ruokapöytään ja saalistusretkelle, Nokelainen sanoo.
Puluja hyödyntävät erityisesti talvisaikaan kaupungissa talvehtivat kanahaukat.
Kesällä haukat etsivät usein mieluummin syötävänsä suojaisemmista maastoista metsän siimeksestä.
– Haukka voi lentää lähimetsistä kaupunkiin, mutta kaupunkialue ei elätä määräänsä enempää petolintuja. Se rajoittuu yksilöihin, jotka ovat oppineet käyttämään kaupunkialueen ravintoa hyväkseen, sanoo Nokelainen.
Vaikka haukat saalistavat nykyään myös ihmisen rakentamissa ympäristöissä suvereenisti, ne suhtautuvat yleensä varauksella ihmisiin ja pitävät etäisyyttä aivan eri tavalla kuin vaikkapa pulut.
– Aika arkoja ne tahtovat olla, ja väistävät ihmistä. Haukat ovat oppineet, että ihmistä on syytä varoa.
