Hausjärven Oitissa sijaitsee suomalaisen talousmetsän lähde. Tapion Siemenkeskuksessa on jalostettu jo vuosikymmeniä puiden siemeniä, jotka ovat päätyneet metsiin tuottamaan omia jälkeläisiään.
Siemenkeskuksessa riittää tänä keväänä karistettavaa tavallista kevättä pidempään. Siementen karistaminen kävyistä jatkuu poikkeuksellisesti toukokuulle, kun normaalisti karistamistyöt loppuvat jo maaliskuussa.
– Luonto antoi meille viime vuonna todella hyvän käpysadon. Käpysato oli paras ainakin viiteen vuoteen, voidaan sanoa. Ehkä voidaan mennä vähän enemmänkin taaksepäin, arvioi Tapion kasvuliiketoiminnan johtaja Juha Ruuska.
Tapio tuottaa tällä hetkellä viiden puulajin siemeniä: mäntyä, kuusta, rauduskoivua, lehtikuusta ja tervaleppää. Ruuskan mukaan siemenkeskuksessa käsitellään joka vuosi satoja tuhansia kiloja puun siemeniä. Käpylitrat muuttuvat karistamisen jälkeen siemenkiloiksi.
Kävyistä siemeneksi, siemenestä taimeksi
Käpyjä tuodaan Hausjärvelle eri puolilta Suomea yli 30 siemenviljelyalueelta.
Siemenkeskuksessa käpyjä varastoidaan ja karistetaan. Kävyistä karistetut siemenet puhdistetaan ja lajitellaan. Lisäksi keskuksessa otetaan kaikista valmistuvista siemenistä laboratorionäytteet ja testataan itävyys idätystestillä. Lopuksi siemenistä valitaan kloonattavaksi parhaat yksilöt. Kloonivalinnan tekee Luonnonvarakeskus.
Tapio tuottaa kolmea eri laatuluokkaa siemeniä. Yksinkertaisin on metsikkökeräys luonnossa kasvavista puista, mitä käytetään erityisesti Pohjois-Suomessa.
Tapion kasvuliiketoiminnan johtaja Juha Ruuska kertoo, että Hausjärvelle tulee myös käpyjä sellaisista puista, jotka kasvavat 1960-luvulla perustetulla siemenviljelyalueella. Ne ovat niin sanottuja plus-puita parhaista metsistä.
Laadukkainta on puolentoista polven materiaali, jossa on alkuperäkokeiden perusteella valittu vielä kaikkein parhaimmat yksilöt.
– Metsänomistajan kannattaa olla todella kiinnostunut alkuperästä ja jalostusasteesta, Ruuska neuvoo.
Jalostustyön tulokset näkyvät selvästi kasvunopeudessa. Männyllä ja kuusella lisäkasvu voi olla jopa 10–25 prosenttia vuodessa verrattuna luontaisiin alkuperiin. Tämä riippuu Ruuskan mukaan puun jalostusasteesta.
Rauduskoivun suosio kasvussa
Hausjärvellä siemenkeskuksen vieressä on kaksi rauduskoivun siemenviljelmää, joissa molemmissa tuotetaan jalostettuja rauduskoivun siemeniä.
Toisessa kasvihuoneessa puut ovat kasvaneet jo kiinni kattoon ja ne todennäköisesti kaadetaan tänä vuonna. Sen sijaan toisen kasvihuoneen rauduskoivut ovat vasta noin viisivuotiaita eli parhaassa iässä.
Rauduskoivu on noussut erityisen suosituksi. Tapion kasvuliiketoiminnan johtajan Juha Ruuskan mukaan jalostettu rauduskoivu kasvaa jopa 30 prosenttia paremmin kuin luontaisesti lisääntyvä rauduskoivu.
Erityisesti vaneriteollisuus on kiinnostunut jalostetuista rauduskoivuista.
– Koivu on todella paljon suositumpi kuin muutama vuosi sitten. Kaikki koivun siemenet, joita täällä Hausjärvellä tuotetaan, menevät eteenpäin, Ruuska kertoo.
Haastavin puulajeista on lehtikuusi, jonka siemensaanti on ollut koko Suomessa vähäistä. Kevään aikaistuminen aiheuttaa ongelmia, kun lehtikuuset kukkivat aikaisemmin ja saattavat kärsiä pakkasista.
Jalostustyöllä varaudutaan tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos tuo omat haasteensa metsänviljelyyn. Luonnonvarakeskus pyrkii jalostustyössä etsimään alkuperiä, jotka kestävät paremmin kuivuutta ja muita stressitekijöitä.
Arvioiden mukaan Suomessa on vuonna 2060 Puolan ilmasto, joka vaikuttaa puulajivalintoihin. Juha Ruuskan mukaan sekametsien käyttö ja parhaan jalostetun materiaalin hyödyntäminen auttavat kohtaamaan ilmastonmuutoksen haasteet.
Siementen tuotannossa noudatetaan tarkkoja aluerajoja.
Jokaiselle siemenalkuperälle on määritetty oma käyttöalueensa, johon se soveltuu parhaiten. Metsikkösiementen lähtöisyysaluekartat ja siemenviljelyssiementen käyttöaluekartat ovat saatavilla Ruokaviraston verkkosivuilta.
Voidaanko luottaa siihen, että tämän päivän siemenvalinnat ovat hyviä vielä sadan vuoden päästäkin?
– Kun mietitään, mitä istutetaan ja minkälaiseen paikkaan. Lisäksi tarvitaan sekametsiä ja jalostettua metsänviljelyaineistoa, niin näillä resepteillä pärjätään jo melko pitkälle, kiteyttää Tapion siemenkeskuksesta kasvuliiketoiminnan johtaja Juha Ruuska.
