Leikkaukset valtionrahoitukseen ja varojen jakamisen muutos rokottavat toteutuessaan suuria kaupunkeja, uskoo Vantaan seurakuntayhtymän johtaja.
Kirkon valtionrahoituksen leikkaus ja kirkkohallituksen suunnitelmat rahojen jaosta nostavat hautamaksuja suurissa kaupungeissa, ennakoi Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Jukka Parvinen.
Hän kertoo, että alustavien laskelmien mukaan hautausmaksut Vantaalla nousisivat kautta linjan noin 300 eurolla. Nyt esimerkiksi arkkuhautaus maksaa Vantaalla noin 1 600 euroa sisältäen haudan lunastuksen ja hautausmaksun.
Taustalla on kaksi muutosta.
Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksen mukaan evankelis-luterilaisen kirkon valtionrahoituksesta leikataan noin 20 miljoonaa euroa.
Valtionrahoitus on tarkoitettu hautaustoimesta, väestökirjanpidosta sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin. Kirkolliskokous päättää sen jakamisesta seurakunnille, seurakuntayhtymille ja kirkkohallitukselle. Kirkolliskokous käsittelee näitä jakoperusteita 4.–8. marraskuuta.
Kirkkohallituksen täysistunto esittää kirkolliskokoukselle valtionrahoituksen jakamista seurakunnille ensi vuonna niin, että väkilukuun perustuvia jakoperusteita käytetään 50 prosentin painoarvolla ja kirkkohallituksessa valmisteilla olleita uusia jakoperusteita 50 prosentin painoarvolla.
Kerro meille kokemuksesi
Tähän asti rahoitus on jaettu kunnille asukasmäärän perusteella. Parvinen sanoo, että uudistus leikkaisi rahoitusta eritoten Helsingiltä, Espoolta, Vantaalta, Oululta, Tampereelta, Jyväskylältä ja Turulta.
– Siinä esimerkiksi otettaisiin huomioon myös kunnassa kuolleiden ja haudattujen määrät, eli jos joku ei tule haudatuksi kotikuntaansa vaan toisaalle. Lisäksi siinä on kulttuuriperintöindeksi, jossa otetaan huomioon suojeltujen rakennusten kappalemäärä, mutta ei kokoa. Esimerkiksi Helsingin tuomiokirkko saa mallissa saman verran rahoitusta kuin jokin paljon pienempi kirkko.
Hautaustoimilaki on velvoittava eli kirkon on huolehdittava palvelu kuntalaiselle, kuului tämä kirkkoon tai ei. Kirkollisverovaroja ei tulisi käyttää hautaustoimen tehtävien hoitamiseen.
Esityksen mukaan uusissa jakoperusteissa rahoitus vastaisi paremmin kirkon yhteiskunnallisten tehtävien aiheuttamaan kustannusrasitteeseen seurakunnille.
Parvinen pitää sitä kuitenkin eriarvoistavana.
– Pitäisi valmistella huolella lukuihin perustuen sellainen malli, joka pohjautuu taustalaskelmiin ja jossa on myös simuloitu, että se on oikeudenmukainen sekä kuntalaisen että seurakuntatalouden näkökulmasta.
