Professori Heikki Hiilamo arvosteli valtiovarainministeriötä velkaongelman paisuttelusta ja EU:lla pelottelusta.
Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta THL:stä arvosteli tuoreessa kolumnissaan valtiovarainministeriötä sen harjoittamasta velkapelottelusta.
Hiilamon mukaan ministeriö pelottelee joutumisesta EU:n alijäämämenettelyyn eli ulkopuolelta tulevaan ohjaukseen.
Lisäksi valtion velkaongelmaa on Hiilamon mukaan paisuteltu kolmella erikoisella laskentatavan muutoksella. Niiden seurauksena Suomen julkisyhteisöjen EDP-velka eli bruttovelka on noussut tasan 80 prosenttiin bruttokansantuotteesta eli kokonaan uudelle kymmenluvulle. Ilman näitä velkasuhde olisi reilusti pienempi.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sanoo, että ministeriön tarkoitus ei ole synkistellä tai kikkailla.
– Tavoitteemme on antaa oikea kuva valtiontaloudesta, Majanen korostaa.
Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Markus Lahtinen sanoo, että hän on Hiilamon VM-kritiikistä pitkälti samaa mieltä.
– Sijoitun näkemyksineni Hiilamon ja valtiovarainministeriön puoliväliin. Olen sitä mieltä, että VM:n yhden luvun taktiikka antaa sinänsä vakavasta velkaongelmasta piirun verran liian synkän kuvan.
Tutkimuslaitos Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kiema arvioi, että VM:n näkemykset ovat yleensäkin synkänpuoleisia.
– Esimerkiksi VM:n arvio valtiontalouden sopeutustoimista eli miljardien säästöistä kuluvan vaalikauden aikana on synkemmästä päästä. Sopeutusaika voisi olla pidempikin, Kiema sanoo.
Aseapu ei vie tarkkailuluokalle
Lahtinen on samaa mieltä Hiilamon kanssa niin sanotusta Ara-velasta. Lahtisen mukaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen takaamien korkotukilainojen (Ara-velka) mukaanotto velkalaskelmiin antaa paisuttelevan kuvan velkasuhteesta.
Julkisen velan tilastointitavan muutos nosti yhdessä yössä Suomen velkasuhdetta 6–7 prosenttiyksikköä.
Majanen huomauttaa, että tilastointitavan muutoksessa on kyse Tilastokeskuksen omasta päätöksestä, VM:llä ei ole ollut siinä roolia.
Hiilamon tapaan Lahtinen kummastelee hävittäjähankintojen ja Ukraina-avun kirjaamista tilinpitoon pysyvinä rakenteellisen alijäämän lähteinä, vaikka todellisuudessa kyse on väliaikaisista menoeristä valtiontaloudessa. Lentokoneet on jonain päivänä maksettu ja Ukrainan sota päättynyt.
– Ei yksikään maa joudu EU:n alijäämämenettelyyn sen takia, että se tukee Ukrainaa. VM:n pitäisi tuoda selkeästi esille alijäämäluvut Ukraina-tuen kanssa ja ilman.
Eläkerahastojen ylijäämän huomioinnissa velkaennusteissa Lahtinen on lähempänä vm:n näkemystä kuin Hiilamon. Hiilamon mukaan ylijäämä vähensi aiemmin Suomen velkasuhdetta EU:n silmissä, mutta ei vähennä enää. Osin siksi se onkin nyt pompsahtanut 80 prosenttiin. VM taas on julkisesti iloinnut siitä, että laskutapaa on nyt muutettu realistisemmaksi.
Markus Lahtinen kommentoi velkaongelmaa
Turhaa vm-pelkoa
Lahtisen mielestä päättäjät turhan uskollisesti lähtevät siitä, että VM:n tarjoamat talousluvut, esimerkiksi velasta, ovat ainoita oikeita. Hän kehottaakin kansanedustajia ja muita rohkeasti esittämään omia näkemyksiään pelkäämättä VM:n vastajyrähdystä.
– Semmoista piirrettä on osin ollut, koska tilanne on aidosti vakava. Tavallaan refleksinomaisesti on tukeuduttu VM:n kantaan, ettei tule tehtyä virhettä, Lahtinen taustoittaa.
Lahtinen toimi aikanaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) talouspoliittisena erityisavustajana.
Majasen mukaan on hyvä, että keskustellaan ja on mielipiteitä.
– Se on ihan tervetullutta, hän korostaa.
Lahtisen mukaan Suomen velkaongelma on vaikea, mutta hoidettavissa. Julkisyhteisöjen EDP-velka eli bruttovelka nousi vuoden toisella neljänneksellä 219 miljardiin euroon. Velka kasvoi vuodessa 15,6 miljardia euroa.
