Helteinen sää voi olla vaaraksi erityisesti pitkäaikaissairaille, mutta se voi rasittaa myös perustervettä kehoa.
Viivi Koivistoinen,
Helmi Soininvaara
Helteinen sää jatkuu tänään torstaina ja perjantaina lähes koko Suomessa. Kovat helteet rasittavat kehoa ja lisäävät kuolleisuutta.
Helteestä kärsivät erityisesti pitkäaikaissairaat ja vanhukset, jotka ovat alttiimpia nestetasapainon häiriöille.
Esimerkiksi sydänsairaalla sydämen pumppauskapasiteetti on heikompi. Silloin nestetasapainosta huolehtiminen on kriittisen tärkeää.
– Nestetasapainon häiriö voi kuormittaa sydäntä enemmän, ja silloin sydämen rajallinen kapasiteetti voi tulla vastaan helpommin, selittää lääkäri ja professori Juhani Knuuti.
Nesteitä on syytä nauttia riittävästi, ja mieluiten jo ennen helteelle altistumista. Liika on kuitenkin liikaa: esimerkiksi sydämen vajaatoiminnasta kärsivä ei saisi juoda liian suuria määriä nestettä kerralla.
Yleensä nuorilla ja perusterveillä sydämen kapasiteetti on parempi, ja elimistö pystyy kompensoimaan kuuman sään aiheuttamia nestetasapainohäiriöitä.
Helle voi pahimmillaan johtaa lämpöhalvaukseen
Työterveyslaitoksen johtavan tutkijan Sirkka Rissasen mukaan helteen vaikutukset on hyvä pitää mielessä, kun lämpötila nousee 25 asteeseen.
Elimistön lämpötilan noustessa hikoilu lisääntyy ja pintaverenkierto vilkastuu. Hikoilu poistaa nestettä kehosta. Jos tätä nestettä ei korvata, voi nestehukka johtaa kehon kuivumiseen ja altistaa eriasteisille lämpösairauksille, joiden oireita ovat muun muassa päänsärky ja huimaus.
Voimakas hikoilu voi myös THL:n mukaan aiheuttaa ihottumaa, joka tosin on yleisempää lapsilla.
Kehon kuumentuessa myös verisuonet laajenevat lämmön poistamiseksi kehosta. Tämä voi johtaa Rissasen mukaan alaraajojen, erityisesti nilkkojen, turvotukseen. Pintaverisuonten laajeneminen myös alentaa verenpainetta ja kohottaa sydämen sykettä.
Pahimmillaan helle ja siitä johtuva nestehukka voi johtaa lämpöuupumukseen tai lämpöhalvaukseen. Lämpöuupumus voi aiheuttaa heikotusta, päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia, voimakasta hikoilua ja nihkeää ihoa.
Jos lämpöuupumusta ei hoideta nesteytyksellä ja kehon viilentämisellä, voi se johtaa jopa hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen.
Lämpöhalvauksessa keho ei Rissasen mukaan enää kykene hikoilemaan. Muita oireita voivat olla muun muassa sekavuus, pahoinvointi, hengityksen vaikeutuminen ja tajunnan menetys. Lämpöhalvausta epäiltäessä on soitettava hätänumeroon.
Rissanen muistuttaa myös, että kaikkien lämmönsietokyky on erilainen.
– Noin 45 vuoden iässä lämmönsietokyky alkaa heiketä. Ihonalaisen rasvan määrä, fyysinen kunto, yleinen tottuminen lämpöön sekä mahdolliset sairaudet vaikuttavat myös siihen, miten pahasti helle rasittaa kehoa, Rissanen sanoo.
Helle on saunaa haitallisempi
75 asteen lämpötila saunassa ei ole sydämelle haitaksi, mutta pitkään jatkuva 30 asteen helle on. Keskeistä on, kuinka pitkäaikaista altistus lämmölle on.
Kun helle on yhtäjaksoista, kehon lämpötila pysyy pitkään korkealla ja keho kuivuu.
– Ikään kuin olisi lievää kuumetta koko ajan, Knuuti vertaa.
Erityisen vaikeaa on, jos hellesää jatkuu monta viikkoa putkeen. Silloin asuntojen rakenteet lämpenevät, eikä hellettä pääse pakoon sisätiloissakaan.
Rissanen nostaa esiin myös työolosuhteet: helteessä työskentelevien tulisi huolehtia säännöllisistä tauoista ja nesteytyksestä.
Urheilla sopii kohtuudella ja kehoa kuunnellen
Äärimmäistä rasitusta kovissa lämpötiloissa olisi Knuutin mukaan syytä välttää.
– Kohtuus, että ei yritä juosta maratonennätystä juuri 30 asteen helteellä
Yleensä oma vointi kertoo, miten keho reagoi urheiluun. Jos lenkkeily sujuu lämpimässä ja nestetasapaino pysyy kunnossa, liikuntaan ei liity erityisiä terveysriskejä.
