Helle vaikuttaa muun muassa terveydenhuollon toimintaan. Pahat hellejaksot lisäävät esimerkiksi sairaalakäyntejä ja ensiavun tarvetta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisee syksyllä kansallisen helletoimintasuunnitelman.
Suunnitelmassa tullaan listaamaan suosituksia siitä, miten esimerkiksi terveydenhuollossa pitäisi varautua helteisiin. Näin kertoo THL:n ylilääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren elintavat ja elinympäristöt -yksiköstä Ylen aamussa.
Helle vaikuttaa muun muassa terveydenhuollon toimintaan. Pahat hellejaksot lisäävät esimerkiksi sairaalakäyntejä ja ensiavun tarvetta.
Grotenfelt-Enegrenin mukaan terveydenhuollon henkilökuntaa joudutaan luultavasti kouluttamaan helteiden haittavaikutuksien tunnistamiseen. Lisäksi pitää kiinnittää huomiota myös siihen, että henkilökunnan työolot ovat helteillä hyvät, hän sanoo.
Muutama vuosi sitten tehdyssä kyselyssä selvisi, että jo silloin korkeat lämpötilat vaikuttivat sekä potilaiden että työntekijöiden jaksamiseen, Grotenfelt-Enegren kertoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan helleaallot ovat jo nykyisin merkittävä kansanterveydellinen riski Suomessa.
Muualta Euroopasta opitaan Grotenfelt-Enegrenin mukaan esimerkkejä siitä, miten varautua helteisiin, kuten hellevaroitusjärjestelmien ja viilennyskeskusten avulla.
Helle tappaa ihmisiä Euroopassa
Euroopassa onkin ollut tänä vuonna poikkeuksellisen lämmintä. Suuressa osassa Länsi-Eurooppaa oli kesäkuussa ennätyksellisen helteistä.
Helle on jopa tappanut ihmisiä. Saksassa arviolta runsaat 5000 ihmistä kuoli helteen takia huhtikuun ja kesäkuun lopun välisenä aikana. Ranskassa kesäkuun helleaallon aikana kuoli runsaat 2 000 ihmistä enemmän kuin tavallisesti siihen aikaan vuodesta.
