Itämeren alueen turvallisuutta vahvistetaan Naton sotilaallisella läsnäololla ja valvonnan lisäämisellä.
Itämeren alueen Nato-maat kokoontuivat 14. tammikuuta Helsingissä. Kokouksessa keskusteltiin Itämeren alueen turvallisuuden vahvistamisesta.
Nato-maiden Itämeri-kokousta isännöi presidentti Alexander Stubb yhdessä Viron pääministeri Kristen Michalin kanssa.
Kokoukseen osallistuivat myös Naton pääsihteeri Mark Rutte, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs, Liettuan presidentti Gitanas Nausėda, Puolan pääministeri Donald Tusk, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).
Naton pääsihteerin Mark Rutten mukaan liittouman pitää lähettää viesti, että se ei hyväksy siihen kohdistuvia hybridivaikuttamisen keinoja kuten kriittisen infrastruktuurin vahingoittamista.
– Meidän pitää tehdä kaikki mahdollinen varmistaaksemme, että voimme taistella takaisin, näemme, mitä tapahtuu ja pystymme ottamaan seuraavat askeleet varmistaaksemme, että niin ei tapahdu enää uudestaan, Rutte sanoi Itämeri-kokouksen tiedotustilaisuudessa.
Kokouksen päätteeksi julkaistussa julkilausumassa linjataan toimia, joilla kriittistä infrastruktuuria suojellaan ja Venäjän varjolaivaston aiheuttamiin uhkiin vastataan aiempaa tehokkaammin.
Nato suunnittelee ottavansa käyttöön uusia teknologioita, joiden avulla infrastruktuuria ja varjolaivastoon kuuluviksi epäiltyjä aluksia pystytään valvomaan ja seuraamaan tarkemmin. Yhteistyötä tehdään myös yksityisten yritysten kanssa.
Yhteisessä tiedotustilaisuudessaan pääsihteeri Rutten ja pääministeri Michalin kanssa presidentti Stubb tiivisti Helsingin Itämeri-kokouksen annin kymmeneen kohtaan.
Stubb: Naton pelote Itämerellä vahvistuu
Tiedotustilaisuudessaan suomalaiselle medialle presidentti Stubb kuvasi, että Nato lisää läsnäoloaan Itämerellä sekä merellä, meren pinnan alla että ilmassa. Tavoitteena on luoda niin vahva pelote, että sillä pystytään vähentämään hybriditoimintaa.
– Nyt päätetyt toimet vahvistavat pelotetta Itämerellä ja nostavat kynnystä vahingoittaa infrastruktuuria. Vedenalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin liittyvä sabotaasi on huomioitava yhtenä hybridivaikuttamisen muotona, Stubb arvioi.
Stubb kertoi, että Naton operaatiosta Itämerellä päätettiin jo ennen huippukokousta. Kyseessä oli Stubbin mukaan Naton aloite ja siihen ei tarvittu poliittista päätöksentekoa.
Stubb arvioi, että Naton operaatio Itämerellä kestää viikkoja tai ehkä kuukausia.
Merioikeus ja ympäristöuhkien torjuminen
Stubb esitteli kolme Itämeri-kokouksessa sovittua konkreettista toimenpidettä Itämeren merenalaisen infrastruktuurin suojaamiseksi.
Ensimmäiseksi Stubb nosti yhteistyöpöytäkirjan, joka liittyy merenalaiseen infraan. Tämä on Stubbin mukaan jatkoa yhteistyölle ja sopimukselle, joka on tehty Viron kanssa aikaisemmin.
Toinen tehtävä on merioikeuden tutkiminen nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.
– Ulkoministeriöiden juristit antavat näkemyksensä siitä, mitä voidaan tietyissä tapauksissa tehdä, jotta vältetään ympäristökatastrofi tai kriittisen infrastruktuurin sabotoiminen, Stubb sanoi.
Suomi antaa kumppanimaille myös tarkan selvityksen siitä, miten Suomi toimi Eagle S -aluksen tapauksessa. Suomen toimintaa on ylistetty ennen Itämeri-kokousta ja Suomi sai kiitosta myös kokouksen aikana.
