Jos taimenen poikanen ajattelisi kuten ihminen, sadattelu voisi olla nyt perusteltua.
”Tämäkin vielä”, ajattelisi sintti.
Se on juuri kangistunut sähkövirran takia ja lipunut Kala- ja vesitutkimus Oy:n tutkijan Petri Karppisen haaviin.
Tarkoitus on selvittää, mitä keväällä otsikoihin päätyneen Helsingin Mätäjoen taimenpoikasille kuuluu.
Kutupesät jäivät työmaapadon alle
Poikasten elämä koki kovan kolauksen jo ennen kuin se ehti alkaakaan.
Tarkoitus oli hyvä, kun työntekijät alkoivat viime keväänä kunnostaa Strömbergin kosken ympäristöä erittäin uhanalaiselle taimenelle sopivaksi.
Otsikot syntyivät siitä, että taimenten suojaksi suunniteltu väliaikainen työmaapato kasattiin usean kutupesän päälle.
Kutupesien paikat olivat kyllä tiedossa, mutta tieto ei päätynyt tekijöille asti. Osa kudusta jäi painavan kivilastin ja suodatinkankaan alle.
Padon viereiset kutupesät taas kärsivät happikadosta, kun vesi ei enää virrannut entiseen tapaan.
– Onneksi kivet ja kangas saatiin nopeasti pois, Helsingin perhokalastajien vesienhoitovastaava Pekka Lindblad sanoo.
Poliisin esitutkinnassa selvitetään parhaillaan, syyllistyikö joku mahdollisesti rikokseen tietokatkoksessa. Ely-keskus on tyytyväinen kaupungilta saamaansa selvitykseen, se ei ole ryhtymässä jatkotoimenpiteisiin.
Jo alkukesästä näytti siltä, että pahimmalta säästyttiin. Kutupaikalla nähtiin poikasia runsain määrin.
Kesäsää oli taimenille vaikea
Seuraavaksi Karppisen haavimat poikaset päätyvät maastoon kasatulle tutkimuslinjastolle.
Työmaalla sattuneen virheen lisäksi taimenet ovat selvinneet monesta muusta.
Useilla Helsingin puroilla havaittiin juhannuksen jälkeen isoa poikaskatoa. Näin kävi myös Konalanojalla, joka on yksi Mätäjoen latvavesistä.
– Kesäkuun alussa poikasia oli erinomaisen hyvin, mutta kesäkuun loppuun mennessä ne olivat hävinneet, Helsingin kaupunkiympäristön projektijohtaja Henrik Kettunen sanoo.
Jo luonto itsessään on vaaroja täynnä. Taimenia saalistavat linnut, saukot ja muut kalat – myös isommat lajitoverit.
Kaupunkikaloilla on vielä omat ongelmansa.
Taimenet pitävät eniten viileästä ja raikkaasta vedestä, mutta kesän lopulla sattui paljon helteitä ja runsaita sateita. Kun kuumalle asvaltille osuu kova sade, jokiin päätyy viemäreistä paljon lämmintä vettä.
Kaloille on haittaa, jos lämpötila nousee yli 20 asteen. Nopea lämpötilan nousu voi tappaa.
Tällä alueella sitä ongelmaa ei juuri ole.
– Mätäjoen alaosassa on seurattu lämpötilaa monta vuotta ympäri vuoden. Edes kovilla helteillä veden lämpötila ei ole juurikaan noussut yli 20 asteen, Helsingin perhokalastajien Pekka Lindblad tietää.
Hulevesien mukana jokiin valuu kaduilta, parkkipaikoilta ja pihoilta likaa, raskasmetalleja sekä myrkkyjä. Siksi esimerkiksi autojen pesu asfaltilla on kielletty.
– Osa ihmisistä saattaa ajatella, että nämähän menevät jäteveden puhdistamoon eikä ole haittaa, jos vähän kaadan sadevesiviemäriin. Helsingissä hulevedet ohjautuvat puhdistamattomina lähes poikkeuksetta taimenpuroihin, projektijohtaja Kettunen sanoo.
Koekalastuksen tulos ilahduttaa
Kun kalat on mitattu, ne pääsevät taas virtaavaan veteen.
Parin tunnin uurastuksen jälkeen onnettomuusalueen koeala on tutkittu.
Kaloja on paljon.
Väärään paikkaan rakennetun padon kohdalla kesän vanhojen taimenten tiheydeksi saatiin 179 poikasta aarilla. Se on parhaita tästä paikasta saatuja tuloksia – kaksi kertaa tulos on ollut yli 200.
– Tilanne on ihan loistava. Yleisesti ottaen Suomessa 50–60 poikasta on hyvä tulos, projektijohtaja Kettunen suhteuttaa.
Hänen mielestään työmaalla on tehty virheen jälkeen paljon oikeita asioita.
– Kunnostustyömaa ei ole heikentänyt tilannetta ainakaan dramaattisesti, vaikka hetken näytti vähän huolestuttavalta, hän arvioi.
Kalastus tehdään kaupungin kustannuksella, mutta paikat näyttää Helsingin perhokalastajien Lindblad, joka on johtanut Mätäjoen kunnostustalkoita 16 vuotta.
Hän on se henkilö, jolta työmaapatojen sijainti olisi pitänyt tarkistaa ennen rakentamista.
– Oli tosi iso järkytys, että sillä tavalla pääsi käymään. Siihen nähden tuntemukset ovat nyt aivan päinvastaisia. Onneksi selvisimme säikähdyksellä tästä aika pitkälti.
Onnettomuusalueen tutkimisen jälkeen tutkijat koekalastavat myös alavirran suunnassa. Tulokset ovat hyviä.
– Mätäjoen taimentiheyksiä voisi luonnehtia erinomaisiksi, verrattuna moniin paikkoihin muualla eteläisessä Suomessa. Valitettavan monissa kohteissa taimen tai kaksi voi olla tuulettamisen paikka, Kala- ja vesitutkimus Oy:n tutkija Elias Haro arvioi.
Kalatietyömaalla kiire valmistua ennen taimenten nousua
Jos tutkitut kalat tahtoisivat nousta ylävirtaan, se ei onnistu. Edessä on pieni vesiputous.
Kesän aikana Strömberginkoskelle on rakennettu kalatietä, mutta työ on kesken. Kovat sateet hidastivat työtä.
Näillä näkymin kalatie saattaa valmistua lokakuun puoleen väliin mennessä.
Kosken yläpuolella näyttää jo valmiimmalta.
Nähtäväksi jää, ehtiikö kalatie valmiiksi, ennen kuin mereltä nousevat taimenet lähtevät nousemaan kutupuuhiin.
Joka tapauksessa kestää vuosia, kun luonto viimeistelee insinöörien koneiden jäljet. Sitten nähdään, millainen lisääntymisalue tästä syntyy.
