Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Helsingin ensi vuoden talousarvion. Osana budjettineuvotteluja suurimmat puolueet päättivät, että Helsinki ei ota käyttöön terveyskeskusmaksuja.
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Helsingin ensi vuotta koskevan talousarvion. Helsingin ensi vuoden budjetissa toimintamenot kasvavat 6,2 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Toimintamenojen kasvattamisen lisäksi Helsinki päätti jatkaa miljardiluokan investointiohjelmaansa. Helsinki aikoo siis käyttää ensi vuonna jopa 985 miljoonaa euroa erilaisiin hankkeisiin. Rahaa käytetään esimerkiksi suuriin liikennehankkeisiin, asuntotuotannon edistämiseen ja koulujen korjaamiseen.
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajan Maarit Vierusen mukaan budjetilla vastataan kaupungin tulevaan kasvuun.
– Budjetti on laadittu sillä silmällä, että kaupungin odotettu kasvu toteutuu.
Vierunen pitää tärkeänä muun muassa sitä, että kunnallisverotusta ei kiristetty ja että lapsiin ja nuoriin panostaminen säilyy vahvana vastakin.
Helsinki ei ota käyttöön terveyskeskusmaksuja
Osana budjettineuvotteluja suurimmat puolueet päättivät, että Helsinki ei ota käyttöön terveyskeskusmaksuja vuonna 2025. Toisin kuin muilla hyvinvointialueilla Helsingissä ei siis vastaisuudessakaan peritä maksua terveyskeskuskäynneistä.
Lain mukaan terveyskeskuslääkärillä käynti saisi maksaa tällä hetkellä korkeintaan 23 euroa. Ensi vuonna maksu saa olla 28,20 euroa.
Toinen sote-sektoria koskeva iso linjaus on, että Helsinki jatkaa 14 vuorokauden hoitotakuuta. Helsinkiläisten on siis päästävä vastedeskin terveyskeskuksissa hoitajan vastaanotolle kahdessa viikossa. Helsingin linjaus on tiukempi kuin maan hallituksen ensi vuodelle suunnittelema kolmen kuukauden hoitotakuu.
– Tämä on erittäin tärkeä linjaus Helsingiltä, koska hallitus on toiminut toiseen suuntaan, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma sanoo.
Kouluille tulossa iso rahapotti
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala saa eromäärältään suurimman rahapotin, noin 75 miljoonaa euroa. Summa sisältää sekä toimialan perusrahoitusta että sille suunnattua lisärahaa. Heinäluoman mukaan lisäpanostuksilla pyritään muun muassa hillitsemään alueellista eriarvoistumista eli segregaatiota.
– Lisää rahaa suunnataan erityisesti lähiöiden päiväkodeille ja kouluille.
Lisää rahaa on luvassa myös Helsingin ammatilliseen opetukseen.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mia Haglund korostaa koulurahojen lisäksi sitä, että ensi vuoden budjetin myötä kasvavat myös taiteen ja kulttuurin avustukset. Avustuksia kasvatetaan jopa 2,5 miljoonalla eurolla viime vuoteen verrattuna.
Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Amanda Pasanen puolestaan pitää tärkeänä sitä, että kaupunki panostaa jatkossakin vahvasti muun muassa ydinkeskustan elävöittämiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Myös Pasasen mukaan taiteen ja kulttuurin rahoituksen lisääminen on merkittävä saavutus.
Kaupungin palkkakehitysohjelmaan laitetaan kaikkiaan viisi miljoonaa euroa. Palkkakehitysohjelman avulla voidaan maksaa parempia palkkoja aloilla, joille on vaikea löytää työvoimaa.
Lainamäärä yli kaksinkertaistuu
Helsingin toimintamenot ovat ensi vuonna yhteensä 3,3 miljardia euroa. Tämä 3,3 miljardia ei sisällä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen menoja. Nämä niin kutsutut sote-menot ovat yhteensä 3,2 miljardia euroa.
Helsingin budjettipäällikkö Pia Ojavuon mukaan kaupungin menot ovat suuremmat kuin tulot, joten Helsinki on päättänyt ottaa lisää lainaa. Ojavuo toteaa, että Helsingin lainamäärä yli kaksinkertaistuu noin 2 300 miljoonaan euroon vuoteen 2027 mennessä.
Kaupunginvaltuusto on päättänyt jo aiemmin, että Helsingin kunnallisveroprosentti säilyy entisellään 5,3 prosentissa.
