Merkittävin osuus Helsingin ensi vuoden menolisäyksistä kohdistuu kouluihin ja päiväkoteihin. Budjetin yhteydessä päätettiin, ettei Helsinki ota käyttöön terveyskeskusmaksuja.
Helsingin kaupungin ensi vuotta koskeva talousarvioesitys julkistettiin tänään torstaina.
Suurimmat puolueet päättivät budjettineuvotteluissa, että Helsinki ei ota käyttöön terveyskeskusmaksuja. Toisin kuin muilla hyvinvointialueilla Helsingissä ei vastaisuudessakaan peritä maksua terveyskeskuskäynneistä.
Lain mukaan terveyskeskuslääkärillä käynti saisi maksaa tällä hetkellä korkeintaan 23 euroa. Ensi vuonna maksu saa olla 28,20 euroa.
Terveyskeskusmaksuista käytiin kova poliittinen vääntö budjettineuvotteluissa.
Toinen sote-sektoria koskeva iso linjaus on, että Helsinki jatkaa 14 vuorokauden hoitotakuuta. Helsinkiläisten on siis päästävä vastedeskin terveyskeskuksissa hoitajan vastaanotolle kahdessa viikossa. Helsingin linjaus on tiukempi kuin maan hallituksen ensi vuodelle suunnittelema kolmen kuukauden hoitotakuu.
Sosiaali- ja terveystoimesta vastaavan apulaispormestarin Daniel Sazonovin (kok.) mukaan toiminnan puinopiste on jatkossakin lakisääteisten palvelujen laadukas tuottaminen.
Helsingin ensi vuoden talousarviossa toimintamenot kasvavat 6,2 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Toimintamenot ovat yhteensä 3,3 miljardia.
Tämä 3,3 miljardia ei sisällä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen menoja. Nämä niinkutsutut sote-menot ovat yhtensä 3,2 miljardia euroa.
Toimintamenojen kasvattamisen lisäksi Helsinki päätti jatkaa miljardiluokan investointiohjelmaansa. Investointirahoitusta käytetään muun muassa suuriin liikennehankkeisiin, asuntotuotannon edistämiseen ja koulujen korjaamiseen. Budjetilla vastataan kaupungin tulevaan kasvuun.
Pormestari Juhana Vartiainen (kok.) vakuuttaa kaupungin jatkavan vastuullisen taloudenpidon linjalla.
Lisää rahaa lähiöiden kouluille
Helsinki suuntaa kasvatukseen ja koulutukseen eromäärältään suurimman rahapotin, liki 20 miljoonaa euroa. Summa sisältää sekä toimialan perusrahoitusta että sille suunnattua lisärahaa.
Lisäpanostuksia on luvassa etenkin lähiöiden päiväkodeille ja kouluille alueellisen eriarvoistumisen eli segregaation hillitsemiseksi.
– Meillä on jatkossa myös yhtenäiset kriteerit, miten rahaa koulujen kesken jaetaan, kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaava apulaispormestari Johanna Laisaari (sd.) selventää.
Budjetin lisärahoituksella pyritään turvaamaan peruskoululaisille ilmainen harrastus koulun yhteydessä.
Budjettineuvotteluissa päätettiin antaa lisärahoitusta myös Helsingin ammatilliseen opetukseen.
Ensi vuoden budjetin myötä nousevat myös taiteen ja kulttuurin avustukset. Avustuksia kasvatetaan jopa 2,5 miljoonalla eurolla viime vuoteen verrattuna.
– Tuemme jo olemassa olevaa toimintaa, mutta haluamme samalla laajentaa taiteen ja kulttuurin kenttää, kulttuurista ja vapaa-ajasta vastaava apulaispormestari Paavo Arhinmäki ( vas.) sanoo.
Liikunta- ja nuorisoavustuksia vahvistetaan 0,5 miljoonalla eurolla.
Kaupunki on myös lisäämässä nuoriso-ohjaajien määrää sekä laajentamassa koulunuorisotyötä peruskouluihin.
Lisäksi Helsinki panostaa katujen talvikunnossapitoon aiempaa enemmän.
Kaupunkiympäristöstä vastaavan apulaispormestarin Anni Sinnemäen (vihr.) mukaan kaupunki panostaa jatkossakin vahvasti muun muassa ydinkeskustan elävöittämiseen.
Palkkakehitysohjemaan viisi miljoonaa
Kaupungin palkkakehitysohjelmaan laitetaan kaikkiaan viisi miljoonaa euroa. Palkkakehitysohjelman avulla voidaan maksaa parempia palkkoja aloilla, joille on vaikea löytää työvoimaa.
Kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Hekaa ja asumisoikeusasuntoyhtiö Hasoa tuetaan yhteensä kuudella miljoonalla.
Tuki on kuitenkin selvästi viime vuotista pienempi, jolloin tukea maksettiin yhteensä 20 miljoonaa euroa.
Asuntoyhtiön tukemisella pyritään hillitsemään kaupungin vuokraamien asuntojen vuokrankorotuspaineita. Tällä hetkellä korotuspaineet ovat viime vuotista pienemmät.
Juttua päivitetty 12.15. Lisätty pormestarin ja apulaispormestarien kommentit sekä ensi vuoden toimintamenot.
