Henkilömiina on yksinkertainen valmistaa ja käyttää, mutta tuotanto pitäisi tarvittaessa aloittaa alusta.
Tuomas Rimpiläinen,
Pietu Heiskanen
Jos Suomi irtautuisi henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, miinojen valmistaminen Suomessa olisi teknisesti suhteellisen helppoa.
Keskustelu henkilömiinojen ottamisesta uudelleen käyttöön heräsi tällä kertaa siitä, kun puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola peräsi keskustelua aiheesta MTV:n haastattelussa.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo Ylelle, että puolustushallinnossa selvitetään parhaillaan henkilömiinojen tarvetta. Häkkänen korostaa, että teknisesti henkilömiinojen valmistaminen kyllä onnistuisi Suomelta.
– Sakaramiinojen tai putkimiinojen, eli näiden yksinkertaisten jalkaväkimiinojen tekeminen, ei ole meidän puolustusteollisuudellemme mikään vaikea juttu, Häkkänen sanoo.
Puolustusvoimain entinen komentaja ja nykyinen kokoomuksen kansanedustaja Jarmo Lindberg on samaa mieltä, jos ajatellaan sellaisia miinoja, jotka aikoinaan poistettiin käytöstä.
– Ne eivät ole korkean teknologian tuotteita. Voi olla, että jos niitä alettaisiin uudestaan valmistaa, niin niihin laitettaisiin enemmän elektroniikkaa, Lindberg sanoo.
Kustannuksiin tai tuotantolinjojen pystyttämisen nopeuteen Lindberg ei osaa ottaa kantaa.
Myös Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko on sitä mieltä, että teknisesti henkilömiinojen valmistaminen Suomessa onnistuisi. Hän kuitenkin korostaa, että Ottawan sopimuksesta irtautumisen jälkeenkään henkilömiinojen valmistuksen aloittaminen ei olisi alan yrityksille helppo ratkaisu.
Syynä on henkilömiinojen valmistamisesta aiheutuva riski mainehaitasta.
– Yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla, ja jos Suomi yksin irtautuisi sopimuksesta, se pistäisi yksittäiset yritykset hankalaan asemaan.
Miinat kiellettiin siviiliuhrien takia
Puolustusteollisuuden pelkäämä mainehaitta aiheutuu siitä, minkä takia henkilömiinat aikoinaan kiellettiin. Ne ovat aseita, jotka eivät edes teoriassa voi erotella sotilaita ja siviilejä toisistaan.
Henkilömiinalla tai jalkaväkimiinalla tarkoitetaan räjähdyslaitetta, joka kätketään maahan tai kiinnitetään esimerkiksi puun runkoon. Kiellettyjä ovat henkilömiinat, jotka räjähtävät ihmisen kosketuksesta tai läsnäolosta. Niitä kutsutaan passiivisiksi miinoiksi.
Kun ihminen astuu miinan päälle tai koskettaa ansalankaa, miina räjähtää. Räjähdys silpoo ihmisen jalan ja alaruumiin tai muutoin haavoittaa tai tappaa.
Suomen puolustusvoimien käytössä henkilömiinoilla oli tarkoitus muun muassa vaikeuttaa panssarimiinojen purkamista ja jalkaväen liikkumista. Panssarimiinoilla torjutaan panssarivaunuja, eivätkä ne räjähdä ihmisen astuessa niiden päälle.
Ottawan sopimukseen liittymisen jälkeen Suomi ilmoitti tuhonneensa valtaosan henkilömiinavarastostaan. Henkilömiinoja saa kuitenkin Ottawan sopimuksen mukaan varastoida pieniä määriä, jotta asevoimia voidaan kouluttaa niiden raivaamiseen.
Aktiiviset miinat yhä sallittuja
Panssarimiinat ovat yhä sallittuja. Niiden suorituskykyä on vuosien varrella parannettu, jotta niiden raivaaminen olisi viholliselle vaikeampaa.
Sallittuja ovat myös jalkaväkeä vastaan käytettävät aktiiviset henkilömiinat, joita kutsutaan yleisesti panoksiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi viuhkapanos ja Suomessa vuosien ajan kehitteillä ollut hyppypanos.
Aktiivisten miinojen eli panosten ero passiivisiin miinoihin on se, että ne eivät räjähdä ihmisen kosketuksesta. Niitä voi käyttää vain siten, että sotilas tähystää miinoitetta, tunnistaa miinoitteeseen tulevan kohteen ja laukaisee miinoituksen etäohjauksella.
Vuonna 2022 tuolloinen puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen kommentoi keskustelua henkilömiinoista maanpuolustuskurssin avajaisissa. Hän totesi tuolloin, että Suomen valmiusvarastoissa on satoja tuhansia panssarimiinoja ja merkittävä määrä viuhka- ja kylkipanoksia.
