Sellutehtaista saatavasta biohiilidioksidista on tulossa uusi raaka-aine, joka houkuttelee tuotantolaitoksia metsäteollisuuspaikkakunnille.
Suomen vanhat metsäteollisuuspaikkakunnat kiinnostavat nyt suursijoittajia. Erityisesti biopohjaisesta hiilidioksidista on muodostumassa raaka-aine, joka houkuttelee uutta teollisuutta Imatran kaltaisille metsäteollisuuspaikkakunnille.
Biopohjainen, eli käytännössä puusta lähtöisin oleva, hiilidioksidi on tähän mennessä ollut sellutehtaiden jätettä, joka on päästetty surutta taivaalle savuna.
Nyt sen talteenotto kiinnostaa teollisuusyrityksiä, jotka haluavat valmistaa sähköpolttoaineita eli synteettisiä polttoaineita korvaamaan fossiilisia polttoaineita, kuten bensaa.
Sähköpolttoaineita valmistetaan yhdistämällä biopohjaista hiilidioksidia ja vetyä, jota tehdään sähkön avulla vedestä.
Äskettäin esimerkiksi norjalainen Norsk-e-Fuel-yhtiö ilmoitti suunnitelmasta rakentaa synteettistä lentopolttoainetta valmistava tehdas Imatralle. Keskeinen syy Imatralle hakeutumiseen oli yhtiön mukaan biopohjaisen hiilidioksidin hyvä saatavuus alueella.
Hiilidioksidin talteenotto käynnistymässä
Biopohjaista hiilidioksidia on yleensä paljon tarjolla metsäteollisuuspaikkakunnilla, joissa sitä voidaan ottaa talteen sellutehtaiden savukaasuista.
Suomen nähtävästi ensimmäinen hiilidioksidin talteenottokokeilu sellutehtaasta käynnistyy ensi kesänä Raumalla. Metsä Group aikoo rakentaa kaupunkiin pilottilaitoksen hiilidioksidin talteenoton kokeiluun, Metsä Groupin liiketoiminnan kehitysjohtaja Kaija Pehu-Lehtonen kertoo.
Hiilidioksidin talteenotto uusien tuotteiden raaka-aineeksi sopii Pehu-Lehtosen mukaan hyvin Metsä Groupin kehittämään biotuotekonseptiin.
– Haluamme hyödyntää raaka-aineesta kaiken mahdollisen. Entiseen tapaan teemme päätuotteita, kuten sellua, mutta tämän lisäksi pyrimme jalostamaan myös tuotannon sivuvirtoja, kuten hiilidioksidia, mahdollisimman pitkälle, Kaija Pehu-Lehtonen kertoo.
Norjalainen Norsk-e-Fuel suunnittelee synteettisen lentopolttoaineen tuotantolaitosta myös Raumalle, jossa Metsä Group on aloittamassa hiilidioksidin talteenottoa.
Ongelmana sähkön siirto
LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksosen mukaan sähköpolttoaineiden tuotantoon liittyviä hankkeita on vireillä Suomessa huomattavasti enemmän kuin niitä on tullut julkisuuteen.
Vedyn tuotanto ja hiilidioksidin talteenotto vaativat paljon sähköä. Ongelmaksi saattaa muodostua sähkön siirtäminen alueille, joissa on paljon biopohjaista hiilidioksidia. Tällaisia alueita ovat erityisesti Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Pohjois-Karjala.
Näillä alueilla on paljon metsäteollisuutta, mutta vähän uusiutuvan sähkön tuotantoa, koska puolustusvoimien tutkavalvonta on asettanut esteitä tuulivoiman rakentamiselle.
– Noin 45 prosenttia Suomen biohiilidioksidista syntyy Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa. Tänne on saatava lisää sähköntuotantoa ja erityisesti tuulivoimaa. Aurinkovoimalla tämä ei yksin ratkea, LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen sanoo.
Myös kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähköntuotannon ja kulutuksen kohtaaminen on yhä suurempi ongelma.
Sähköä tuotetaan yhä enemmän pohjoisessa ja lounaassa, Pohjanlahden rannikolla ja Lapissa, kun kulutus ja tuotantosuunnitelmat keskittyvät enemmän Etelä-Suomeen. Siirtoverkkoja joudutaankin vahvistamaan pitkiä matkoja, joka on sekä kallista että vie paljon aikaa.
– Haemme sähköä aina vain kauempaa, Fingridin kantaverkkopalvelujen johtaja Jussi Jyrinsalo kertoo.
