Ilotulitukset saavat kritiikkiä eläimille aiheutuvan stressin, ympäristövaikutusten ja jätteen takia. Hiljaisemmat vaihtoehdot eivät silti ole vielä lähteneet lentoon.
Riia Hantula,
Birgitta Vuorela
Normaalia hiljaisempien ilotulitteiden kysyntä on hiljalleen kasvussa.
– Kuluttajamyynnissä sille on selvää kysyntää. Myös tilauspuolella on tullut aiempia vuosia enemmän kyselyitä hiljaisemmista näytöksistä, sanoo Otto Savimaa Suomen Ilotulitus Oy:stä.
Suomen Pyrotekniikka Oy:llä hiljaisten osuus kokonaismyynnistä on noin 20 prosenttia ja kasvusuunnassa, kertoo Aki Niittymäki.
Hiljaisten rakettien suosion on ennustettu kasvavan jo kymmenen vuotta. Kasvu on silti ollut hidasta siitä huolimatta, että pauke saa joka vuosi kovaa kritiikkiä.
Seinäjoki kokeilee tänä vuonna niin sanottua hiljaista ilotulitusta alkuillasta.
Aiemmin Seinäjoella on kokeiltu keskiyön ilotulitusta ja myös valoshow’ta, sanoo kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä.
– Valoshow’n palaute ei ollut rohkaiseva, lisäksi se on selvästi kalliimpi kuin ilotulitus.
Palautetta ilotulituksesta tulee puolesta ja vastaan. Kiiskilä näkee kuitenkin muutaman tuhannen euron investoinnin kaupunkilaisten iloksi olevan hintansa väärti.
Moni kaupunki jättää ilotulituksen kokonaan järjestämättä, kuten Oulu ja Kajaani sekä Jyväskylä.
Hiljainen tai ainakin hiljaisempi
Alan yritykset korostavat, että on olemassa tavallista hiljaisempi vaihtoehto, mutta hiljaista ilotulitusta ei ole vielä keksitty.
Suomen Ilotulitus Oy:n liiketoimintajohtaja Otto Savimaa kertoo, että ero on merkittävä, mutta ääntä lähtee hiljaisemmastakin.
– Missään tapauksessa se ei ole täysin hiljainen. Ääneen vaikuttaa myös ympäristö: jos on kaikuva ympäristö tai kirkas ja kuulas pakkasilta, niin meteli on aina kovempaa ja ääni kaikuu kovemmin.
Ilotulite lähtee ilmaan lähtöpanoksen avulla. Ero tavallisen ja hiljaisemman näkyy toisessa vaiheessa, avaa Savimaa.
– Ilotulite räjähtää vielä toisen kerran ilmassa, mikä avaa ne efektit, jotka näkyvät katsojille taivaalla. Hiljaisessa ilotulitteessa tämä ylhäällä oleva avauspanos on hyvin paljon normaalia pehmeämpi.
Vaihtoehtoihin mallia maailmalta
Isokyröläinen Teemu Mäki on Suomen Pyrotekniikan kouluttama ilotulittaja. Vuodenvaihteessa hän toteuttaa kotikunnassaan Mannerheimin lastensuojeluliiton tilaaman lasten ilotulituksen perinteiseen tyyliin.
Hänelle ei ole vielä tullut toiveita hiljaisemmasta ilotulituksesta. Näytöksen suunnittelussa kohderyhmä kuitenkin huomioidaan, myös äänen osalta. Lasten ilotulituksessa alku on rauhallinen.
– Se alkaa vähän hiljaisemmin, ettei ensimmäisenä pelotella lapsia ja säikytellä ketään sängyn alle. Loppua kohti voidaan vähän ryskytellä.
Mäki näkee kuitenkin, että perinteisen ilotulituksen rinnalla vaihtoehtoiset, vähemmän äänekkäät vaihtoehdot ovat osa tulevaisuutta.
– Ulkomailla yleistyvät esimerkiksi droneilla toteutetut näyttävät valoshow’t.
Kiinnostus lisääntyy hiljalleen
Yhtenä jarruna hiljaisten ilotulitteiden yleistymiselle on näyttävyyden puute, mutta siihenkin on tullut jo parannusta.
– Aiemmin hiljaiset tulitteet eivät olleet kovin näyttäviä, koska efekti ei hajonnut taivaalla isolle alalle. Nykyään ne alkavat olla näyttäviä ja sen takia trendi alkaa kasvaa, kuvailee Aki Niittymäki.
Usein myös raha ratkaisee.
– Nämä ovat moninkertaisesti kalliimpia ilotulitteita. Niissä on kalliimpia raaka-aineita ja ne on monimutkaisempia tehdä, toteaa Otto Savimaa.
Muualla äänettömyys ei innosta
Ilotulituksia järjestetään ympäri maailman, mutta muualla pauke ei tunnu häiritsevän samalla tavalla.
– Ääni on monessa paikassa kaikki kaikessa! Suomessa ja Pohjoismaissa ollaan ihan omaa luokkaa, koska täällä arvostetaan hiljaisuutta ja vähän rauhallisempaa menoa, sanoo Otto Savimaa Suomen Ilotulitus Oy:stä.
– Luulen, että me ollaan maailman ensimmäinen yritys, joka yrittää saada lähtöpanosta hiljaisemmaksi markkinakysynnän ja kiinnostuksen takia, hän naurahtaa.
