”Loputon.”
Sillä sanalla Veera Siivonen ja Joni Segerus kuvailivat omaa festaribudjettiaan juhannuksena Himoksella.
Isolla rahalla olivat liikenteessä myös Valtteri Siljamäki ja Ville-Tapani Piikkilä.
– Eipä täällä ole ikinä alle 1 500 euron selvinnyt, Piikkilä sanoo.
– Laitoin eilen kolmesataa tilille, ja ehtoolla kun menin taksilla kämpille, niin jonnekin se oli mennyt, Siljamäki komppaa vieressä.
Siljamäki laskeskelee, että parisataa on lisäksi mennyt lippuihin, parisataa mökkiin, juomiin ja kaupassa käymisiin vielä sen verran, että perjantai-iltaan mennessä rahaa oli palanut noin 800 euroa.
– Kyllä se julmalta tuntuu, kun miettii että ei sitä kahdeksaasataa saa helpolla tienattua lapaan, Siljamäki pohtii.
Juhannuksen Himos Festivaleilla satunnaisesti valittujen haastateltavien budjeteissa oli huimia eroja.
Moni haastateltava mainitsee, että yli 200 euron liput kolmen päivän festivaaleista tuntuvat jo liian kalliilta.
Moni nukkuu Himoksella vuokramökissä, hotellissa tai Airbnb-majoituksessa. Edes telttailu leirintäalueella ei ole enää varsinaisesti halpaa. Karoliina Koivito kertoo, että teltta- ja autopaikka Himoksella maksoi hänelle yhteensä sata euroa.
Keskivertosuomalainen käyttää festareihin 460 euroa
Festarikesä Suomessa näyttää alustavasti hyvältä. Lippujen ennakkomyynti on palannut normaalille uralleen koronavuosien jälkeen. Ja kun festivaaleille mennään, siellä myös pistetään rahaa palamaan.
Näin arvioi elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
– Alustavasti näyttäisi, että kävijöitä tulee riittämään, Lahtinen arvioi.
Keskivertosuomalainen käyttää 460 euroa valitsemaansa kesäfestariin, vaikkakin kuluttajien mediaanirahankulutus on matalampi, noin 310 euroa.
Keskiverto festarikävijä käy kesän aikana kaksilla festareilla.
Näissä luvuissa on tutkittu kuitenkin vain vuoden 2022 festivaalikävijöitä eikä koko kansaa, muistuttaa LiveFINin toimialatutkimuksesta ja yleisötutkimuksesta vastaava Lapin yliopiston tutkija Maarit Kinnunen. Luvut ovat festivaaleilla kerätystä yleisöbarometritutkimuksesta.
Vuoden 2022 jälkeen inflaatio on myös laukannut ja kaikki kallistunut.
Tänä kesänä on siis hyvin mahdollista, että rahaa kuluu yleisöltä entistä enemmän.
Kipukynnys lähellä
Alan edunvalvontajärjestö LiveFINin Lahtinen arvioi, että suomalaisilla ei ole tullut vielä kipukynnys hinnoissa vastaan vaan ihmiset ymmärtävät tilanteen kaiken muunkin kallistuessa.
Nyt hallituksen suunnitelmat kuitenkin heittää synkkiä pilviä festivaalien ja festaroijien ylle. Hallituksen aikeena on nostaa elokuva-, kulttuuri-, ja viihdetapahtumien lippujen arvonlisävero nykyisestä 10 prosentista 14 prosenttiin ensi vuonna.
– Just kun tästä suosta on jotenkin rämmitty ja päästy taas sen perustekemisen äärelle. Niin hallitus tuo meidän eteen tällaisen esityksen, Lahtinen puuskahtaa.
Korotukset valuvat väkisin kuluttajien maksettavaksi. Tilanne raivostuttaa ja tyrmistyttää LiveFIN:issä.
– Tunnelma kentällä on nätisti sanottuna ärtynyt, keksisin muitakin sanoja, Lahtinen sanoo.
Yhteensä kaikki suomalaiset kuluttavat tutkijan arvion mukaan festivaaleihin noin 469 miljoonaa euroa vuodessa, josta suurin osa koostuu kesän festivaaleista. Kyse on merkittävästä bisneksestä.
Festivaalikävijöiden keski-ikä pyörii 34 vuoden hujakoilla. Vaikka Suomi harmaantuu, tämä luku ei kuitenkaan ole muuttunut. Toki eri festivaalien kävijäkunnissa on paljonkin ikäeroja.
– Iskelmäfestivaaleilla on varmaan enimmäkseen yli 50-vuotiaita ja jossain rap-festareilla sitten enemmän parikymppisiä, Kinnunen arvelee.
Muutakin, kuin bisseä
Isoin osa festivaalikävijöiden kuluista muodostuu lippujen hinnasta, joka on arviolta reilu kolmanneksen kaikesta rahasta mitä kävijältä festivaaleihin kuluu.
Toinen kolmannnes festaroijilla menee ruokaan ja juomaan, festivaaleille ne muodostavat sitten noin neljänneksen tuloista. Lipputulot taas muodostavat yli puolet festivaalien tulonlähteistä.
Nykykuluttaja haluaa usein festivaaleille myös muutakin viihdettä kuin kaljateltan ja esiintymislavoja.
Tarjolla on nykyään ammattimaisesti tehtyjä tatuointeja, benji-hyppyjä, taidenäyttelyitä ja ruokaelämyksiä, mutta toistaiseksi sekä kulutuskohteina että tulonlähteinä ne kalpenevat perinteisen ruoan, juoman ja musiikin rinnalla.
Haastatteluissa paistaa lävitse kuitenkin se suurin syy, miksi suomalaiset palaavat festivaaleille ja saattavat käyttää siihen useamman tuhatta euroa yhdessä viikonlopussa: muut ihmiset.
– Kyllä se on se, että täällä on paljon tuttuja. Ei ole periaatteessa väliä ketkä esiintyy, täällä on koko ajan hyvä meno, Ville Piikkilä kuittaa Himos Festivalin.
