Suomesta on löytynyt ensimmäistä kertaa antibioottiresistentti eli antibiooteille vastustuskykyinen hinkuyskäbakteerikanta.
Suomessa on tehty ensimmäinen havainto antibioottiresistentistä hinkuyskäkannasta.
Ensimmäinen tapaus todettiin heinäkuussa pääkaupunkiseudulta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi siitä lokakuun lopussa.
Antibiooteille vastustuskykyinen hinkuyskä on yleistynyt voimakkaasti Kiinassa viime vuosina, joten resistenssien kantojen ilmaantumista Eurooppaan on osattu THL:n mukaan odottaa.
Tänä vuonna samanlainen löydös on tehty Ranskassa ja kantaa on jo aiemmin löydetty myös muualla Euroopassa.
Suomessa ennätyksellisen paljon hinkuyskätapauksia tänä vuonna
Suomessa on tänä vuonna todettu ennätysmäärä hinkuyskätapauksia. Hinkuyskäepidemia alkoi huhtikuun aikana ja lukemat ovat nousseet ylöspäin lokakuuhun saakka. Marraskuun puoliväliin mennessä laboratoriovarmistettuja hinkuyskätapauksia on tänä vuonna marraskuun loppuun mennessä todettu lähes 2 600.
Tapauksista 30 prosenttia on todettu 10–14-vuotiailla. Alle 1-vuotiailla on todettu 75 tapausta, joista 22 on todettu alle kolmen kuukauden ikäisillä ja 54 alle kuuden kuukauden ikäisillä lapsilla.
– Epidemian huippu saavutettiin syys–lokakuun vaihteessa. Nyt olemme onneksi tulossa alaspäin, mutta tautia on edelleen, muistuttaa ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä.
Aiempien tutkimusten perusteella antibioottiresistentit hinkuyskäkannat aiheuttavat samanlaisia oireita kuin aiemmat bakteerikannat. Ne eivät myöskään aiheuta vaarallisempaa tautimuotoa.
Hinkuyskä on kuitenkin hyvin vaarallinen vastasyntyneille, joilta puuttuu rokotuksen antama suoja.
– Se on vakava asia ihan pienten lasten osalta, koska heille hinkuyskä voi olla pahimmassa tapauksessa hengenvaarallinen. Heidän kohdallaan pitää olla varma siitä, että hoitoon käytettävät lääkkeet tehoavat, selventää Nohynek.
Lääkeresistentiin hinkuyskään on tehokkaita lääkkeitä
Uuden antibiootille vastustuskykyisen bakteerin löytyminen Suomessa vaikuttaa lääkityksen valintaan sairastuneilla ja rokottamattomilla lapsilla.
Käytännössä pienten lasten kohdalla uuden kannan löytyminen tarkoittaa sitä, että pienen lapsen sairastuttua tämä otetaan herkemmin sairaalaan tarkkailtavaksi ja hoidoksi valitaan tehokkaampi mikrobilääkehoito.
– Jos alle 1-vuotiaalla lapsella epäillään hinkuyskää, kannattaa hakeutua lääkäriin. Lapsi otetaan myös helposti sairaalan sisälle, koska nimenomaan rokottamattomille alle 3 kuukauden ikäisille lapsille tämä voi olla elämää uhkaava tauti. Varsinkin, jos äiti ei ole saanut hinkuyskärokotetta raskauden aikana.
Ylilääkäri vakuuttaa: Ei syytä suureen huoleen
Suomessa ei ole tänä vuonna menehtynyt yhtään lasta tai aikuista hinkuyskään.
Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerikannan löytyminen Suomesta ei myöskään vaikuta muihin hoitosuosituksiin. Resistentillä kannalla ei Nohynekin mukaan ole erityistä leviämisetua muihin kantoihin nähden.
– Tiedämme esimerkiksi Ranskasta, että nämä resistentit kannat eivät ole lähteneet leviämään kovin vilkkaasti.
Nohynekin mukaan vanhempien lasten ja aikuisten hinkuyskä löydetään usein vasta taudin myöhemmässä vaiheessa. Siinä vaiheessa, kun sairastunut on yskinyt jo pitkään, ei antibioottilääkityksestä ole juuri enää hyötyä, sanoo Nohynek.
Ylilääkärin mukaan resistentin kannan ilmaantuminen Suomeen ei muuta hinkuyskää aiempaa vaarallisemmaksi taudiksi.
– Pienten lasten kohdalla tietysti pitää olla siitä tietoinen ja ja pitää ottaa se hoitovalinnoissa huomioon, mutta muiden kohdalla tässä ei ole mitenkään syytä suureen huoleen.
Lukumäärä on hyvin pieni
Tavanomaista suuremmista tartuntaluvuista huolimatta antibioottiresistenttiä kanta olevia löydöksiä on toistaiseksi tehty vain yksi, toteaa projektitutkija Alex-Mikael Barkoff Turun yliopiston biolääketieteen laitoksesta.
– Tällä hetkellä tämä on ainoa löydös eli käytännössä puhutaan alle promillen määrästä. Kaikista tartunnoista ei toki saada tätä tietoa, koska näytettä ei välttämättä saada, mutta puhutaan hyvin pienestä luvusta, Barkoff täsmentää.
Käytössä olevat rokotteet tehoavat Nohynekin mukaan yhtä hyvin resistentteihin ja ei-resistentteihin kantoihin. Rokote on suojateholtaan noin 80 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että rokotettukin saattaa sairastua hinkuyskään ja levittää sitä.
– Pyrimme siihen, että pienten lasten vakavat hinkuyskätapaukset saataisiin estettyä lapsia rokottamalla ja raskaana olevia rokottamalla.
Resistentin kannan löytyminen tarkoittaa, että hinkuyskätartuntoja tullaan jatkossa seuraamaan aiempaa tarkemmin.
– Näin pystymme reagoimaan nopeasti, jos näiden kantojen esiintyvyys kasvaa nopealla aikavälillä, sanoo Barkoff.
