Suomessa on kuluneen vuoden aikana raportoitu yhteensä 106 tapausta. Esimerkiksi Tanskassa tapauksia on Suomeen verrattuna moninkertaisesti.
Hinkuyskätapauksia on tänä keväänä todettu Helsingissä ja Varsinais-Suomessa viime vuotista runsaammin.
Huhtikuussa tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu 59 varmennettua hinkuyskätapausta. Esimerkiksi tammikuussa tapauksia ilmoitettiin 21 ja helmikuussa 12.
Muissa Pohjoismaissa enemmän tapauksia
Hinkuyskätapausten määrä lähti nousuun Keski-Euroopassa viime vuoden lopulla ja nyt kevään aikana myös Suomessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautilääkäri Santtu Heinonen pitää Suomen tilannetta tällä hetkellä erittäin hyvänä verrattuna moneen Keski-Euroopan maahan. Esimerkiksi Hollannissa ja Tsekin tasavallassa hinkuyskätapauksia on huomattavasti enemmän.
Myös muissa Pohjoismaissa tapauksia on ollut huomattavasti Suomea enemmän. Esimerkiksi Tanskassa todettiin viime vuonna yli 6000 tapausta.
– Kuluneen vuoden aikanakin tapauksia on todettu Tanskassa jo yli 800. Myös Norjassa on kuluneen vuoden aikana todettu yli 700 tapausta, vertaa Heinonen.
Tartuntamäärät Suomessa samaa tasoa kuin ennen koronaa
COVID-19-pandemian aikana hinkuyskän esiintyvyys väheni Suomessa samaan tapaan kuin monen muun hengitystieinfektioita aiheuttavan taudinaiheuttajan. Sama ilmiö nähtiin myös muissa maissa.
Suomessa tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen tapausten määrä on lisääntynyt viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta tilanne ei Heinosen mukaan ole hälyttävä.
– Tapausmäärät ovat pitkälti samaa tasoa tai alhaisemmat kuin ennen pandemiaa.
Tartuntatautirekisterin mukaan laboratoriovarmennettuja tapauksia on raportoitu eniten Uudenmaan alueella sekä Varsinais-Suomessa. Pieniä määriä tapauksia on raportoitu myös muualla Suomessa, mutta muilla hyvinvointialueilla tapausmäärät ovat jääneet tänä vuonna alle kymmenen.
Toistaiseksi laajempiin varotoimiin ei ole ollut tarvetta. Ohjeistuksia ovat saaneet esimerkiksi tartunnansaaneiden lähipiiri, koululuokka tai harrastusryhmät.
– Alueilla on todettu muussa väestössä yksittäistapauksia, mutta viitettä taudin laajemmasta leviämisestä ei ole, Heinonen toteaa.
Hinkuyskä on vaaraksi alle puolivuotiaille rokottamattomille lapsille
Hinkuyskä tarttuu pisaratartuntana. Tauti tarttuu taudin alkuvaiheessa hyvin herkästi ja tartuttavuus vähenee vähitellen. Tauti ei yleensä tartuta kolmen viikon kuluttua oireiden alusta, mutta yskä voi kestää jopa kolmen kuukauden ajan.
Hinkuyskä on erityisen vaarallinen alle kuuden kuukauden ikäisille rokottamattomille tai puutteellisesti rokotetuille vauvoille.
– Erityinen riskiryhmä on alle kolmen kuukauden ikäiset lapset, jotka eivät ole vielä ehtineet saada ensimmäistäkään rokoteannosta.
Pienten ja paikallisten hinkuyskäepidemioiden esiintyminen ei ole Heinosen mukaan tavatonta.
– Yleisesti ottaen rokotuskattavuus on Suomessa varsin hyvä.
Tämänhetkisen tilanteen perusteella ei ole tarvetta rokotussuositusten muutokselle. THL:n mukaan toistaiseksi ylimääräistä rokoteannosta on suositeltu tartuntarypäiden lähipiiriin kuuluville 6 viikon – 3 kuukauden ikäisille vauvoille, jotka eivät ole vielä ehtineet saada perussarjan ensimmäistä rokotetta.
– Erityisen tärkeää olisi kuitenkin pitää huoli, että kaikki ottaisivat rokotukset ajallaan, sekä 3–12 kuukauden ikäisten vauvojen perusrokotusohjelma osalta että myös 4 vuoden, 14–15 vuoden ja erityisesti 25 vuoden iässä annettavien tehosterokotusten osalta.
Heinonen muistuttaa, että myös alle 1-vuotiaiden lasten kanssa työskentelevien aikuisten on hyvä varmistaa, että tehosteannokset on otettu ohjeistuksen mukaisesti 5 vuoden välein. Omia rokotustietojaan pääsee tarkastamaan OmaKanta-palvelusta.
Hinkuyskärokotteen teho tartuntaa vastaan ei ole sataprosenttinen
On mahdollista, että koronapandemian aikana vähentynyt bakteerin kierto on vähentänyt väestön luontaista immuniteetin tehostumista tautia vastaan. Se saattaa lisätä väestön alttiutta hinkuyskälle.
Myös hinkuyskärokotteiden ja tehosteiden kattavuus on saattanut joissain maissa vähentyä pandemian aikana, arvioi Heinonen.
Nykyään käytössä olevan soluttoman hinkuyskärokotteen teho tartuntaa vastaan ei ole sataprosenttinen.
– Se on parhaimmillaankin vain noin 80 prosentin luokkaa. Rokote kuitenkin suojaa imeväisikäisiä vauvoja tehokkaasti vakavalta taudilta.
Sekin tiedetään, että bakteeri on muuntunut siten, että osa kannoista ei enää muodosta pertaktiini-nimistä pintaproteiinia, joka on yksi hinkuyskärokotteessa käytettävistä rokoetantigeeneistä. Tämäkin saattaa vaikuttaa rokotteen tehoon.
Kuuntele Yle Areenasta:
