Luottolaitos Hypo on edelleen sitä mieltä, että Suomessa koetaan hetkellinen ja vähäinen negatiivinen inflaatio eli deflaatio lähiaikoina.
Hypon kanta tuli ilmi viime viikolla ja pysyy samana, vaikka OP ja Nordea kiirehtivät tyrmäämään deflaatiopuheet.
Inflaatio tarkoittaa hintojen nousua ja ostovoiman heikkenemistä, deflaatio sen vastakohtaa eli hintatason laskua.
Deflaatiokierteeseen emme ajaudu, mutta negatiivinen inflaatio kuvastaa sitä, että talous on kehnossa jamassa, sanoo Hypon pääekonomisti Juho Keskinen.
Mitä haittaa deflaatiosta eli hintojen laskusta olisi?
Inflaatio on koetellut suomalaiskuluttajia ankarasti. Äkkiseltään luulisi, että hintojen lasku olisi pelkästään hyvä uutinen. Sitä se ei ole, sillä pahimmillaan lopputuloksena voi olla korkea työttömyys.
Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen selventää deflaation käsitettä:
– Tilanne, jossa yleinen hintataso jatkuvasti laskee, luo voimakkaan kannustimen lykätä kaiken ostamista. Eli kannattaa mieluummin ostaa viikon kuluttua tai vuoden kuluttua. Jos kaikki kovasti säästävät, kokonaiskysyntä pienenee.
Tässä kohtaa keskuspankki puuttuu peliin ja pyrkii laskemaan korkoja ja kannustamaan lainanottoon ja kuluttamiseen. Jossain vaiheessa korkojen laskiessa nollan tietämille tai vähän sen alle tulee raja vastaan, koska ihmiset lykkäävät rahansa mieluummin patjan alle kuin nollakorkoa tuottaville pankkitileille.
– Pahimmillaan voidaan olla tilanteessa, jossa korot ovat nollassa ja hinnat jatkavat laskuaan ja työttömyys kasvaa. Tullaan tilanteeseen, jossa on deflaatio ja korkea työttömyys.
Tällöin kyseessä olisi Määttäsen mukaan kuitenkin pitkäaikainen ja jatkuva hintojen lasku.
– Suomessa saattaa inflaatio mennä hetkellisesti pakkaselle. Se ei ole mikään erityisen iso ongelma. Jos näin käy, se liittyy koettuun inflaatiopiikkiin, joka taas johtui muun muassa sähkön hinnan rajusta noususta.
Euroopan keskuspankin inflaatiotavoite on noin kaksi prosenttia. Tätä voidaan hetkellisesti ylittää ja alittaa, se on normaalia, sanoo professori.
Tuore tieto: Hinnat nousevat puolen prosentin vauhtia
Tilastokeskus julkisti tänään ennakkotiedon yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksesta. Se oli 0,6 prosenttia, eli hinnat nousivat sen verran kesäkuusta 2023. Toukokuussa lukema oli 0,5 prosenttia. Puolitoista vuotta sitten oltiin yhdeksässä prosentissa.
Yhdenmukaistettu tarkoittaa sitä, että kyseinen inflaatiomittari on euroalueella vertailukelpoinen. Siinä ei ole mukana esimerkiksi lainojen korkoja.
Vuositasolla hinnat ovat laskeneet eniten asumiskustannuksissa, polttoaineissa ja liikkumisessa. Myös esimerkiksi pakettimatkat ovat halventuneet toukokuusta.
Samalla Tilastokeskuksen julkaisusta selviää, että halpenevia tuotteita on edelleen paljon vähemmän kuin niitä tuotteita, joiden hinnat nousivat.
Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto muistuttaa hänkin, että deflaatioksi mielletään tuotteiden ja palveluiden laaja-alainen ja kauan kestävä hintojen lasku.
– En lähtisi puhumaan deflaatiokehityksestä. Deflaatioympäristössä myös palkat laskevat, eikä sellaisessa tilanteessa olla nyt. Jo se, että hintojen nousu lakkaa, mikä oli odotettavissa, tarkoittaa nollainflaatiota.
Hintojen kova lasku kertoisi pitkästä taantumasta ja yritysten hinnoitteluvoiman heikkenemisestä.
– Nyt yritykset pystyvät yhä ainakin osittain viemään palkankorotuksia hintoihin, huomauttaa Kuusisto.
Hypo: Lainojen korot nostavat inflaatiolukemaa liiallisesti
Toukokuun inflaatiolukema oli 1,5 prosenttia. Tässä Suomen omassa indikaattorissa lainojen korot ovat mukana, toisin kuin euroalueen yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä.
Hypon pääekonomisti Juho Keskinen sanoo, että käytännössä ainoastaan korot ovat pitäneet inflaatiota korkealla. Jos vuoden aikana nousseiden lainakorkojen osuus otetaan pois, inflaatiolukema on hänen mukaansa jo nyt hyvin lähellä nollaa.
Keskisen mukaan lainakorkojen ei pitäisi olla inflaation laskennassa mukana ollenkaan. Näin on laita euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin laskennassa.
– Noin puolella Suomen asuntokunnista on velkaa ja asuntovelkaa alle kolmasosalla. Heille korkomenot ovat merkittävä erä, mutta kuva, joka syntyy, on vähän väärä.
Jos laskennasta puhdistetaan pois lainakorot, inflaatio voi muuttua deflaatioksi jo ennen syksyä, Keskinen arvioi puhelimitse lomaltaan.
OP ja Nordea olivat Helsingin Sanomien haastattelussa sitä mieltä, että edes piilodeflaatiota ei nähdä arvonlisäveron nousun ja sähkön hintatilastojen korjauksen takia.
Nordea arvioi HS:lle, että sähkönhintaindeksin korjauksen vaikutus nostaa inflaatiota 1,5 prosenttiyksikköä ja alv-korotus 0,7 prosenttiyksikköä.
Hypon Keskinen puolestaan toteaa, että nämä hallinnolliset muutokset kyllä nostavat hintoja, mutta vahvemmasta talouskasvusta ne eivät kerro, ja mitä pitemmälle mennään, sitä enemmän laskevat lainakorot painavat inflaatiolukuja alaspäin.
– Tässä tullaan näkemään ajanjakso, jossa meillä on hyvin maltillinen inflaatio. Todellisuudessa hinnat laskevat, vaikka kuluttajahintaindeksi ei sitä osoitakaan.
Euroopan keskuspankki pyrkii hillitsemään inflaatiota nostamalla korkoja. EKP on määritellyt inflaatiotavoitteen noin kahteen prosenttiin.
Nähdäänkö ryntäys asuntokaupoille?
Entä sitten asuntokauppa, jonka asiantuntija Hypo eritoten on?
Asuntojen kauppamäärissä on ollut loivaa nousua, sanoo Juho Keskinen. Hinnat ovat hänen mukaansa asettuneet.
Kesäkuun kuluttajaluottamustutkimusta Hypon Keskinen pitää merkittävänä. Tutkimuksessa näkyy iso muutos kohdassa asunnon ostoaikeet: ne pomppasivat voimakkaasti ylöspäin.
Lukemat olivat suorastaan korona-ajan ostohuuman tasolla.
– Korkojen suunta on nyt alaspäin, ja loppuvuonna nähtäneen EKP:ltä vielä ainakin yksi koronlasku, summaa Keskinen.
Hinnat ovat kuitenkin laskeneet niin paljon, etteivät ne ihan nopeasti plussalle palaudu. Keskimääräiset myyntiajatkaan eivät ole lähteneet laskuun.
