Kalastaja Mikko Valle pelastui nipin napin, kun naarashirvi hyökkäsi hänen kimppuunsa Inarissa Jurmukoskella kesäkuussa.
– Hirvi tulee päälle! Hirvi tulee päälle, perkele! Valle huusi puhelimeen isälleen paniikissa.
Valle oli lähtenyt kalastamaan aamun kajastaessa koskelle hänen isänsä kuorsatessa perheen kalastusmajassa.
Valle kalasteli kosken alapuolella, kun hän kuuli loisketta noin parinkymmenen metrin päästä. Joen yli kahlasi hirvi.
Ajattelin, että nyt tulee komeaa kuvaa.
Mikko Valle
Someajan kasvattina Valle nappasi puhelimen esiin ja yritti kuvata hirveä. Ensimmäinen yritys epäonnistui – puhelin otti vahingossa kuvan videon sijaan.
Kun Valle vaihtoi videokuvaan, pitkälle kahlannut hirvi kääntyi takaisin. Katsekontakti syntyi.
– Kun se kääntyi suoraan katsomaan kohti, ajattelin, että nyt tässä on jotain tekeillä. Tämä joen pätkä ei ole tarpeeksi iso meille kahdelle, Valle sanoo.
Näin Valle kertoo videolla hyökkäyksestä:
Tutkija: Tilanne on erittäin harvinainen
Joessa paikallaan seisonut hirvi laski korvansa niskaa vasten, laittoi päänsä alaspäin ja lähti tulemaan hyvin nopeasti suoraan Vallea kohti.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juho Matala sanoo, että hirvellä oli selvät aggression eleet päällä. Hänen mukaansa tilanne on erittäin harvinainen.
– On aika yllättävää, että se lähtee hyökkäämään. Pääasiassa hirvet pyrkivät pakenemaan tilanteesta, jos ne kokevat jotain uhkaa, Matala kertoo.
Tutkija arvioi, että hirvi on voinut kokea kalastajan olleen niin lähellä, että joutuu puolustautumaan.
– Jos esimerkiksi pedot ottavat hirven kiinni, niin kyllähän se niitä vastaan pyrkii puolustautumaan.
Pako metsään ”neliraajalaukalla”
Vallella ehti käydä mielessä, olisiko hän kerennyt hypätä lähellä olleen veneen yli ja kaataa sen suojaksi päälleen. Hän päätti kuitenkin juosta metsään.
– Huonopolvisena ihmisenä minähän menin tämän mäen neliraajalaukkaa ylös. Minä varmaan näytin enemmän karhulta kuin ihmiseltä, Valle muistelee.
Törmän päällä alkoi ajojahti. Valle piti vapaansa kainalossa ja yritti pitää sillä etäisyyttä hirveen.
– Tunsin kuinka vapa osui hirveen. Kalamiehet tietävät, että kun vapa osuu johonkin elävään, niin se viestii, Valle sanoo.
Hän kuuli myös kovia tömäyksiä, kun hirvi yritti kurotella eturaajoillaan häntä kohti. Valle juoksi hirveä pakoon puiden seassa.
Tutkija Matalan mukaan Valle toimi oikein pyrkiessään puiden suojaan.
– Pakoon pidemmän matkan päähän on turha lähteä, mutta jos pystyy johonkin kasvillisuuden tai puuston suojaan siirtymään, niin se ehkä auttaa. Hirvellähän on aika huono näkö, että jos et liiku ja olet puun takana, niin se ei välttämättä huomaa, mihin menit, Matala neuvoo.
Hätäpuhelu isälle puun takaa
Siksak-juoksu jatkui pitkään mättäikössä. Valle huomasi, että hänellä oli yhä kännykkä kädessään.
– Jos se hirvi saa kiinni, kukaan ei tiedä missä olen ja lähteekö minulta taju.
Valle painoi puhelimensa näytöltä ensimmäistä symbolia, joka muistutti vihreää luuria. Hän onnistui soittamaan Whatsapp-puhelun isälleen.
Isä vastasi nopeasti, mutta ajojahti jatkui.
– En siinä miettinyt, että ”odota hirvi hetki, alan näppäillä”.
Tilanne jatkui vielä tovin, ennen kuin Valle näki hirven viimeisen kerran.
Vallen isä oli lähtenyt pelastamaan poikaansa.
Mukaansa hän oli ottanut aseen – ukin vanhan lahon melan:
Isä ehti paikalle, ja tilanne raukesi. Valle uskoo, että hirvi halusi suojella vasaansa, joka oli todennäköisesti törmän päällä.
– Jos sitä vasaa ei ollut, niin en kyllä tiedä. En ainakaan häirinnyt, huutanut tai tehnyt mitään nopeita eleitä, Valle kertoo.
Hirvihyökkäykset voivat olla hengenvaarallisia
Tutkija Juho Matalan mukaan Suomessa ei ole tiedossa kuolemaan johtaneita hirvihyökkäyksiä, mutta mahdotonta se ei ole.
Matala on kuullut vain tapauksessa, jossa hirvi hyökkäsi ihmisen päälle toissa talvena Torniossa.
– Kun se etukoparoiden sorkilla iskee, niin kyllä siinä voi ihmiseltäkin lähteä henki. Tornion tapauksessa piti käydä paikattavana sairaalassa, Matala sanoo.
Matala muistuttaa, että syksyllä kiima-aikaan sonnit ovat aggressiivisia.
Valle ei pelkää palata Jurmukoskelle. Koski on hänelle kuin toinen koti – päivää ennen kuin hän syntyi, hänen vanhempansa kävivät siellä.
– Minä olen kuunnellut jo vatsan sisältä tätä kosken mahtavaa kuohua. Ihan joka ikinen kesä olen tullut tänne, jos en kalalle, niin ihan vain nauttimaan tästä luonnosta, Valle sanoo.
