– Tosi harmillista ja samalla koomista, miten paljon näihin on nähty vaivaa, metsästysseura Elimäen Eräveikkojen puheenjohtaja Sami Tapio kommentoi viimeaikaista hirvitornien tuhoamista.
Kahdeksan hirvitornia löytyi hajotettuina Kymenlaaksossa Kouvolassa maaliskuun alussa. Poliisi tutkii tapausta.
Tornit sijaitsivat Elimäellä metsäautotien varrella. Yhtä lukuun ottamatta kaikki oli hajotettu.
– Hajotetuista torneista viisi sijaitsi Elimäen Eräveikkojen alueella. Yhdistyksellä on vielä noin 20 muuta tornia pystyssä, Tapio sanoo.
Kaakkois-Suomen poliisi tutkii vahingontekoja. Yle ei tavoittanut tapauksen tutkinnanjohtajaa maanantaina.
Hirvitornien tuhoamisesta on tullut toistuva ilmiö. Torneja on hajotettu pelkästään Kouvolassa kymmenittäin kahden viime vuoden aikana.
Elimäellä on tornien lisäksi on tuhottu eläinten ruokinta-automaatteja ja riistakameroita, lisää metsästysseura Ratulan erämiesten jäsen ja Elimäen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Höysti.
– Metsästysseuroille tämä on hankala tilanne. Käyttäisimme paljon mieluummin aikaa riistanhoidolliseen työhön kuin uusien tornien rakentamiseen, Höysti sanoo.
Höysti uskoo, että tekoihin on syyllistynyt ”hyvin pieni ryhmä”.
– Metsästäjät suhtautuvat luonnonsuojeluun kuitenkin positiivisesti. En usko, että tämä luonnonsuojelujärjestöjen työtä.
Tornien tuhoaminen ei lopeta metsästystä
Tapion mukaan hirvitornien tarkoitus on varmistaa metsästyksen turvallisuus.
– Metsästäjällä on tornista parempi näkyvyys. Kun ampuu korkealta, luodin lentorata on lyhyt ja sen kimmokevaara samalla pienempi.
Torneja sijoittamalla metsästystä voi kohdentaa halutuille alueille.
– Elimäki on lähellä vilkkaasti liikennöityä Kuutostietä. Olemme halunneet kohdentaa metsästystä nimenomaan tänne, jotta vähentäisimme hirviä ja sitä kautta hirvikolareiden määrää.
Sekä Tapio että Ilkka Höysti ovat samaa mieltä siitä, että hirvenmetsästys ei lopu hirvitornien tuhoamisella. Höysti muistuttaa, että metsästys on tarkkaan säädeltyä.
Metsästyksen lopettaminen tietäisi Höystin mukaan tuntuvia vahinkoja maa- ja metsätaloudessa sekä tieliikenteessä.
Ilkivalta on aiheuttanut loukkaantumisen
Hirvitorneihin kohdistunut ilkivalta on tapahtunut pääasiassa muutamien maakuntien alueella, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.
Metsästäjäliiton viime syksynä tekemän kyselyn perusteella vahingonteot ovat keskittyneet Kymenlaakson lisäksi Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen alueille.
– Jotkin metsästysseurat kertoivat lisäksi metsästyksen häirinnästä, johon saattoi liittyä monesti tornien sabotointia. Mistään yleisestä toiminnasta ei siis ole kyse, Silpola sanoo.
Metsästystorneja on hajotettu täysin tai nille on tehty vahinkoa. Askelmia tai tukijalkaa on voitu sahata niin, että ne pettävät, jos joku yrittää kiivetä torniin.
– Kyse on silloin tahallisesta vahingoittamisen yrityksestä, Silpola sanoo.
Tornin sabotointi johti metsästäjän loukkaantumiseen Salossa viime syksynä. Metsästäjä putosi tornista maahan, kun rappusten ylin askelma ja tasanne murtuivat.
Myös muutkin kuin metsästäjät voivat Silpolan mukaan olla vaarassa, jos torniin kiipeää esimerkiksi metsässä kulkeva marjastaja.
Aktivistiryhmä kertonut olevansa tuhojen takana
Hirvitornituhojen tekijäksi ilmoittautui viime syksynä aktivistiryhmä Eläinten vapautusrintama (EVR).
Ryhmä kertoi motiivikseen metsästämisen vaikeuttamisen ja taloudellisen tappion tuottamisen metsästäjille.
EVR kiisti, että se olisi halunnut vahingoittaa metsästäjiä.
Silpola toivoo, että hirvitorneja rikkoneet saataisiin kiinni ja vastuuseen teoistaan.
– Voi vain ihmetellä, mitä tällä toiminnalla yritetään tavoitella. Yhteiskunta vaatii, että hirvikantoja pitää hallita ja jotkut katsovat, että heillä on oikeus pyrkiä estämään sitä.
