Mallia kehittämässä olleen professori Juha Auvisen mukaan kyseessä on historiallinen päätös, joka hyödyttää sekä lääkärissä käyviä ihmisiä että terveydenhuoltoa.
Omalääkärimallin käyttöönoton aika on nyt, ennen kuin terveydenhuollon rahat loppuvat, sanoo mallia rakentamassa ollut yleislääketieteen professori Juha Auvinen Oulun yliopistosta.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kertoi tänään, että omalääkärimalli tulee käyttöön jo tämän hallituskauden aikana.
Auvinen on tyytyväinen, että malli, jota hän on ollut rakentamassa, näyttää nyt toteutuvan. Hän uskoo, että mallilla on mahdollista palauttaa suomalaisten luottamus terveyspalveluihin.
Suomessa oli 1990-luvulle asti omalääkärijärjestelmä, eli ihminen pääsi useimmiten samalle lääkärille. Sitten rahat loppuivat ja omalääkärimalli romuttui. Nyt Auvisen mukaan on palattava omalääkärimalliin, jotta rahat eivät loppuisi.
– Kyllähän tämä on historiallinen päätös, joka tuntuu varmasti sekä kansalaisissa että terveydenhuollon ammattilaisissa etenkin perusterveydenhuollossa, sanoo Auvinen.
Aika päätökselle oli kypsä nyt. Hyvinvointialueiden menot kasvavat koko ajan, ja erityisesti perusterveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan nopeita ratkaisuja.
– Ollaan sen verran reunalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä, että nyt pystyttiin tekemään tällainen kansallinen päätös.
Hallituksen ilmoitus omalääkäreistä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan nyt on huolehdittava, että lääkäreitä on tarpeeksi. Keskeistä on, että ihmisellä on yksi oma lääkäri ja oma hoitaja, joihin ottaa yhteyttä.
– Tätä asiaa ei saada yhdessä kuukaudessa ratkaistua. Meillä on pulaa ammattilaisista ja yleislääketieteen erikoislääkäreistä, joita meillä on perustason perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa vain yksi kolmasosa, sanoo Auvinen.
Omalääkärimalli saattaa helpottaa myös lääkäripulaa
Mallista voi olla hyötyä myös lääkärien saamisessa perusterveydenhuoltoon. Se, miten hoito vaikuttaa ja miten lääkäri onnistuu, on pitkälti kiinni siitä, miten hyvin lääkäri tuntee potilaansa.
Työ ei palkitse, jos joutuu koko ajan hoitamaan itselleen vieraita potilaita, sanoo Auvinen.
– Kun ei näe, miten hoito vaikuttaa, se turhauttaa yleislääketieteen erikoislääkäreitä ja erikoistuvia lääkäreitä. Vetovoimaa työhön lisää, kun potilas–lääkäri-suhde on jatkuvampi, arvioi Auvinen.
Lääkäripulaa pitää alkaa Auvisen mukaan ratkaista virkalääkäreiden ja ammatinharjoittajien yhdistelmällä. Mallia kokeillaan jo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, jossa yksityisenä toimiva lääkäri ottaa vastuulleen tietyn osan väestöstä.
