Hjallis Harkimo hyväksyttiin ehdokkaaksi Helsingissä – teki selvityspyynnön kokoomus­valtuutetun toimista

Helsingin keskusvaalilautakunta on hyväksynyt nyt-liikkeen Harry ”Hjallis” Harkimon hakemuksen ehdokkaaksi.

Harkimon kotipaikkakunnaksi on kirjattu Helsinki. Hän voi siis osallistua huhtikuun alue- ja kuntavaaleihin.

Ennen hyväksymistä Helsingin keskusvaalilautakunta tarkisti Harkimon tiedot väestötietojärjestelmästä, jonka mukaan Harkimon kotipaikkakunta on Helsinki.

Aihe nousi keskusteluun, kun helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, ulkoministerin erityisavustaja Matias Pajula (kok.) kyseenalaisti Harkimon kotipaikkakunnan helmikuussa.

Pajulan mukaan Harkimon kotipaikkakunta on Sipoo. Harkimolla on asunto Sipoossa, jossa hän viettää aikaa etenkin kesäisin.

Jos Harkimo olisi sipoolainen, hän ei voisi olla ehdolla Helsingissä.

Harkimo pitää mustamaalauksena

Nyt Harry Harkimo jatkaa nyt-liikkeen pormestariehdokkaana.

– Asun Topeliuksenkadulla ja työskentelen Helsingissä. Ei tässä asiassa ole mitään epäselvää, Harkimo kommentoi.

Kotikuntakritiikissä on Harkimon mukaan kyse kokoomuksen mustamaalauskampanjasta, joka on ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) ja kokoomuksen pormestariehdokas Daniel Sazonovin hyväksymä.

– Sazonov ei ole koskaan menestynyt vaaleissa Venäjä-myönteisyytensä vuoksi. Kokoomus pelkää, että näissä vaaleissa käy samoin, joten he lokaavat nyt minua.

Aikaisemmin on uutisoitu, että Sazonov on kirjoittanut artikkeleita Venäjä-mieliseen mediaan. Hän lopetti kirjoittamisen verkkojulkaisuun muutama kuukausi Venäjän aloittaman sodan jälkeen, ja kertoi, että ei ole Venäjä-mielinen.

Siitä ei ole mitään todisteita, että tämä olisi vaikuttanut Sazonovin menestykseen vaaleissa.

Sazonov on koko poliittisen uransa kannattanut Suomen Natoon liittymistä, Pajula sanoo. Hän huomauttaa, että Harkimo myi hallinsa venäläisille.

Harkimo kertoo tehneensä ulkoministeriölle selvityspyynnön Pajulan toiminnasta. Hän pyytää ulkoministeriötä selvittämään, onko ulkoministeri Valtonen ohjeistanut erityisavustajaansa Pajulaa käyttämään työaikaansa Harkimon asuntoasioiden selvittämiseen.

Pajula kertoo toimineensa täysin itsenäisesti, kun hän on kyseenalaistanut Harkimon helsinkiläisyyden. Lisäksi hän huomauttaa, että Harkimon asuntoasioita selvitti Helsingin Sanomat eikä hän.

Lisäksi Harkimo haluaa selvityksen ulkoministeriöltä siitä, onko Pajula käyttänyt omaan kunnallisvaalikampanjaansa ministeriön tiloja, puhelinta ja tietokonetta.

Pajula sanoo, että tekee vaalityötä omalla ajallaan.

– Suomessa kuntapoliitikot hoitavat luottamustehtävänsä ja tekevät kampanjaansa oman työnsä ohessa.

Pajula toteaa olevansa yllättynyt, jos Harkimo ei tätä tiedä.

Kotikunta perustuu omaan ilmoitukseen

Oikeusministeriön valtakunnallinen ehdokasrekisteri kerää tietonsa ehdokkaan kotipaikkakunnasta Digi- ja väestötietovirastosta (DVV), joka taas saa tietonsa henkilöltä, tässä tapauksessa ehdokkaalta, itseltään.

DVV ei tarkista tai valvo sitä, asuuko henkilö ilmoittamassaan kotikunnassa, kertoo DVV:n erityisasiantuntija Anne Sänkiaho sähköpostitse.

Jos kotikunta on epäselvä, kotikuntalain mukaan henkilön omalla käsityksellä omasta kotikunnastaan on ratkaiseva merkitys.

Esimerkiksi muuttoilmoitus tehdään DVV:lle, joka kirjaa tiedot väestötietojärjestelmään. Osoitteen on oltava eheä ja osoitteessa on sijaittava asuinhuoneisto, mutta konkreettista muuttamista ei tarkasteta.

– Osoitetiedot perustuvat henkilön omaan ilmoitukseen, Sänkiaho kertoo.

Sänkiahon mukaan henkilöllä voi olla väestötietojärjestelmässä samaan aikaan vakinainen osoite, tilapäinen osoite ja näistä erillinen postiosoite. Kotikunta on se kunta, jossa hänellä on vakinainen osoite.

Kotikunnasta voi valittaa

Kaupunginvaltuutettu Matias Pajula kertoi helmikuussa, että aikoo vaalien jälkeen tehdä hallinto-oikeuteen valituksen, jos Harkimo jatkaa ehdokkuuttaan ja tulee valituksi.

– Se olisi pelkkä vitsi, Harkimo kommentoi Pajulan uhkausta.

Vastaava valitus vaalien alla on tehty esimerkiksi vuonna 2021 Oulussa, kun vihreiden Eeva Heikkilä sai vaaleissa 163 ääntä ja hänet valittiin vihreiden varavaltuutetuksi.

Kaksi kuntavaaliehdokasta valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka tuolloin katsoi, ettei Oulua voinut pitää Belgiassa asuvan ja siellä työskentelevän Heikkilän kotikuntana.

Näin ollen Heikkilä ei ollut vaalikelpoinen Oulun kaupunginvaltuustoon ja menetti varavaltuutetun paikkansa.

Muokattu 27.3.2025 kello 16.35: Lisätty lauseet, että aikaisemmin on uutisoitu, että Sazonov on kirjoittanut artikkeleita Venäjä-mieliseen mediaan. Hän lopetti kirjoittamisen verkkojulkaisuun muutama kuukausi Venäjän aloittaman sodan jälkeen, ja kertoi, että ei ole Venäjä-mielinen. Siitä ei ole mitään todisteita, että tämä olisi vaikuttanut Sazonovin menestykseen vaaleissa.

Korjattu 28.3.2025 kello 15.29: Keskusvaalilautakunta tarkistaa ehdokkaan tiedot väestötietojärjestelmästä eikä oikeusministeriön ehdokasrekisteristä, kuten uutisessa virheellisesti kerrottin. Kun tarkistus on tehty, ehdokkaan tiedot tallennetaan oikeusministeriön valtakunnalliseen ehdokasrekisteriin.