Hallitus valmistelee parhaillaan lakia, jossa yleinen palkankorotusten taso sidottaisiin vientialojen sopimiin korotuksiin. Lakikirjaus on poikkeuksellinen, ja työntekijäliitot vastustavat sitä jyrkästi.
Laki on yksi niistä hallituksen työmarkkinauudistuksista, joiden takia ammattiliitot ovat talven ja kevään mittaan lakkoilleet.
Ylen MOT-toimitus selvitti, miten niin sanottu vientivetoinen palkkamalli on päätymässä laiksi asti.
Taustalla vaikuttaa muun muassa sekä työnantajia että vientialan liittoja kuohuttanut kunta-alan palkkaratkaisu vuodelta 2022. Se toi naisvaltaisille aloille muita isommat korotukset useiksi vuosiksi.
Laki peräisin kokoomuksen kynästä
MOT-toimitus tavoitti yli 20 henkilöä, jotka kävivät kuultavina työelämäkysymyksistä osana viime alkukesän hallitusneuvotteluita.
Moni lähde mainitsi perussuomalaisia työelämäryhmässä edustaneen Matti Putkosen ajaneen vientimallia aktiivisesti hallitusneuvotteluissa.
MOT:n haastattelussa Putkonen myöntää puhuneensa asiasta. Hän kuitenkin toteaa, että ajatus itse laista oli jo valmiina neuvottelujen pohjapaperissa, joka oli peräisin kokoomukselta.
Tämän vahvistavat myös muut lähteet.
Työministeri Arto Satonen (kok.) sen sijaan ei avaa luottamuksellisten neuvottelujen yksityiskohtia.
– Itse pidän tätä erittäin hyvänä ja järkevänä asiana. Olen ollut sen takana alusta asti, hän toteaa.
Työntekijäliitot jätettiin pimentoon
Vientivetoisen palkkamallin laittamisesta lakiin keskusteltiin ainakin vientialan työnantajia edustavan Teknologiateollisuuden kanssa, joka kannattaa uudistusta.
MOT:n tavoittamat työntekijäliittoja edustaneet henkilöt sen sijaan toteavat, että asia tuli heille täytenä yllätyksenä. Mallin viemisestä lakiin ei ollut kysytty mitään.
Työministeri Satonen ei suoraan kommentoi sitä, miksi asiaa ei otettu esille työntekijöitä edustavien tahojen kanssa.
– Tämä asia tuli varsin nopeasti päätetyksi. Se perustuu viennin kilpailukykyyn, joka on mielestäni päivänselvä asia.
Kunta-alan palkankorotus työnantajien kauhuna
Myös hoitoalan liiton Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen oli täysin tietämätön vientimallin viemisestä lakiin, vaikka kävi kuultavana hallitusneuvotteluissa.
Hän pitää hoitoalan saamia palkankorotuksia yhtenä tärkeimpänä syynä valmisteilla olevan lain ja työmarkkinajumin taustalla.
Suomen työmarkkinoilla on jo vuosia noudatettu linjaa, jossa vientialojen sopimat palkankorotukset toimivat kattona myös muille aloille.
Vuonna 2022 tästä kuitenkin poikettiin: kunta-alan työntekijät saivat vientiliittoja korkeammat palkankorotukset. Erityisen suuret korotukset sai hoitoala.
– Onko meidän suomalainen yhteiskunta todella tällainen, että kun hoitajat saavat enemmän kuin muut, niin siinä vaiheessa jotain nyrjähtää työmarkkinapolitiikassa, Rytkönen kyseenalaistaa.
MOT:n muut lähteet varmistavat, että hallitusneuvotteluissa etenkin työnantajatahoille oli tärkeää, että vuoden 2022 tapahtumat eivät enää toistuisi.
Matti Putkonen myöntää, että lain avulla oli tarkoitus saada työmarkkinajärjestöt itse sopimaan vientimallista.
Myös työministeri Satonen on useaan kertaan todennut, että hallituskin pitäisi parempana, jos työmarkkinajärjestöt itse sopisivat asiasta.
Toistaiseksi neuvottelut ovat kariutuneet siihen, että työntekijäpuolen keskusjärjestö SAK ei suostu neuvottelemaan pelkästään vientimallista. Järjestö haluaa keskustelua myös muista uudistuksista, kuten irtisanomissuojasta ja luottamusmiesten asemasta.
Lakia valmistelevan työryhmän määräaika päättyy 31. toukokuuta.
Hoitajien palkankorotus suututti myös ay-liikkeen sisällä
Kun Suomessa on sovittu palkankorotuksista, niiden taso on seurannut työantajien Teknologiateollisuuden ja työntekijöiden Teollisuusliiton neuvottelutulosta.
Hallitusneuvottelujen aikaan juuri Matti Putkonen kutsui Teollisuusliiton Säätytalolle keskusteluihin. Putkonen kertoo halunneensa varmistaa, että Teollisuusliittokin on vientimallin takana.
Teollisuusliiton mukaan vientimallista kyllä puhuttiin, mutta ei siitä, että se oltaisiin viemässä lakiin asti.
Kun hallitusohjelma sitten julkistettiin, Teollisuusliitto oli mukana liittojen rintamassa tuomitsemassa lakia. Tämä yllätti Putkosen.
– Koska silloin, kun edellisen kerran oli tämä reppusopimushomma [kunta-alan vientialoja saamat isommat korotukset] keskusteluissa, vientiliitot olivat aivan raivoissaan siitä.
MOT-dokumentti Näin syntyi lakkokevät kertoo työmarkkinajumin syistä. Ohjelman voi katsoa Yle Areenassa.
Ohjelmassa Auto- ja kuljetusalan työntekijöiden AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko arvostelee naisvaltaisia julkisia aloja siitä, että ne ovat valmiita hyväksymään heikennykset yksityiselle sektorille voidakseen itse neuvotella vientimallista ja tavoitella isompia korotuksia.
