Pimeä metsä on täynnä ääntä ja liikettä. Raskaat moottorit jylisevät. Valot sokaisevat. Ihmiset huutavat toistensa yli.
Puolalaiset rajavartijat pakottavat ryhmän pakolaisia kulkemaan aitaan leikkaamansa reiän läpi Valko-Venäjälle.
Sitten he paiskaavat raskaana olevan naisen raja-aidan yli.
”Miksi teette meille näin? Me tarvitsemme apuanne”, afgaaninainen huutaa.
Ravisuttava kohtaus on EU:n pakolaiskriisiä käsittelevästä elokuvasta Green Border (Zielona granica, 2023), joka on osa Teeman elokuvafestivaalin ohjelmistoa.
Eeppinen mustavalkoinen draamaelokuva kuvaa pakolaisten rajuja kohtaloita Puolan ja Valko-Venäjän rajalle perustetulla suljetulla vyöhykkeellä. Tuon rajan yli on Eurooppaan yrittänyt viime vuosina noin 100 000 ihmistä.
– Kun tällaista tapahtuu minun rajallani, vain parisataa kilometriä synnyinpaikastani, minun täytyy kertoa siitä, ohjaaja Agnieszka Holland sanoo.
Holland vastaa videopuheluun kotonaan Puolassa. Hän kertoo näkevänsä Green Borderin jatkeena niille elokuville, joissa hän on käsitellyt Euroopan 1900-luvun kipukohtia.
– Olen tehnyt kolme elokuvaa holokaustista ja yhden Ukrainan holodomorista. Laskin joskus käyttäneeni kymmenen vuotta tuon todellisuuden parissa. Tunnen niihin johtaneet virheet. Olemme nyt matkalla samaan suuntaan, hän sanoo.
EU:n toiseksi pisimmällä ulkorajalla tapahtuvista pakkopalautuksista on syntynyt väkevä teos. Se kuvaa aihetta monesta näkökulmasta: pakolaisten, rajavartijoiden, aktivistien ja tavallisten ihmisten.
Koska elokuvan kuvaama kriisi on tälläkin hetkellä käynnissä, se on jakanut voimakkaasti mielipiteitä. Sitä on muun muassa syytetty propagandaksi.
Ohjaaja sanoo, että vaikka Green Border on käsikirjoitettu ja näytelty, siinä esitetyt julmuudet ovat tapahtuneet oikeasti.
– Dokumenttielokuvaa en voinut tehdä, koska alueelle ei päästetä avustusjärjestöjä, lääkäreitä tai mediaa. Minulle oli kuitenkin tärkeää pysyä faktojen tasolla. Fakta on, että Puolan ja Valko-Venäjän asevoimat leikkivät julmasti ja halveksien ihmisten hengillä.
Norjan pakolaisneuvoston mukaan kielletyllä alueella on tähän mennessä tehty yli 9 000 väkivaltaista pakkopalautusta. Raportin mukaan alueella on kuollut ainakin 87 ihmistä. Satoja on kateissa.
Elokuvateatterista vaaliuurnille
Kun Green Border sai maailmanensi-iltansa Venetsian elokuvajuhlilla syksyllä 2023, Hollandista tuli yhdessä yössä Puolan kansalliskonservatiivisen hallituksen silmätikku.
Koska elokuvaa ei ollut esitetty vielä Venetsian ulkopuolella, eivät poliitikot olleet nähneet sitä.
Maan oikeusministeri rinnasti elokuvan jopa natsien sotapropagandaan jo ennen elokuvan ensi-iltaa. Holland haastoi hänet oikeuteen, joka kielsi oikeusministeriä jatkamasta samanlaisia rinnastuksia.
Kampanjan seurauksena tuolloin 74-vuotias ohjaaja alkoi saada tappouhkauksia ja hän joutui turvautumaan henkivartijoihin.
Poliitikkojen hyökkäys ei kuitenkaan mennyt käsikirjoituksen mukaan.
– He vetivät sen överiksi. Yhtäkkiä meillä oli yleisön mielenkiinto ja sympatia puolellamme, Holland sanoo.
Kohun seurauksena puolalaiset ryntäsivät elokuvateattereihin. He halusivat nähdä itse, mistä oli kyse. Vakavasta, mustavalkoisesta ja 2,5 tuntia kestävästä elokuvasta tuli yleisömenestys.
Alle kuukautta myöhemmin maata kahdeksan vuotta hallinneet kansalliskonservatiivit hävisivät parlamenttivaalit.
Rohkeus sanoa mielipiteensä on ollut Hollandin uraa määrittävä piirre. Hän eli 1980-luvulla kahdeksan vuotta maanpaossa Ranskassa arvosteltuaan Puolan sosialistisen hallituksen julistamaa poikkeustilaa.
Ennen maanpakoa melko arkisista aiheista elokuvia tehnyt ohjaaja alkoi Ranskan-vuosinaan käsitellä elokuvissaan Euroopan lähihistorian poliittisia tragedioita.
Puolassa Hollandin elokuvat levisivät kiellettyinä VHS-kasetteina.
Uusissa elokuvissaan Holland kiinnitti huomionsa yksilön vastuuseen mullistusten keskellä. Hänen ohjauksistaan muun muassa Europa Europa (1990), In Darkness (2011) ja minisarja Palava pensas (2013) tarkkailevat ihmisten toimintaa poliittisen paineen alla.
Edellä mainitut historiaan sijoittuvat teokset pistävät kysymään, mitä olisit tehnyt jos olisit itse joutunut valitsemaan totalitaarisen hallinnon määräysten ja omantuntosi välillä.
Green Borderissa Holland poistaa ajallisen välimatkan tarjoaman turvan. Elokuva sanoo: maailma on tällainen. Mitä aiot tehdä?
”Tämä ei ole propagandaa. Yksikin virhe ja Varsovan metrossa räjähtää pommi.”
Rajavartijoita kouluttava esimies lausuu Green Borderissa ääneen pahimmat turvapaikanhakijoihin liitetyt pelot.
Kouluttaja jatkaa sanomalla, että tulijoita ei pidä ajatella ihmisinä. He ovat Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukašenkan rajaa kohti ampumia luoteja.
Holland haastatteli elokuvaa varten useita ”vihreällä rajalla” työskennelleitä rajavartijoita, jotka halusivat pysytellä nimettöminä. Hänen mukaansa myös rajavartijat ovat epäinhimillisen politiikan uhreja.
– Poliitikot käyttävät heitä jonkinlaisina Berliinin muurin vartijoina. Osa heistä tuskailee uuden tehtävänsä kanssa, osa juo unohtaakseen ja osa saa sadistista nautintoa valtion sallimasta julmuudesta.
Ohjaaja huomauttaa, että Euroopan pakolaiskriisistä ovat hyötyneet eniten sen avulla valtaan nousseet oikeistopopulistiset poliitikot.
– Kriisi on ollut heille kullanarvoinen tapahtuma. On helppo pelata ihmisten peloilla ja rasistisilla impulsseilla. Olemme niin huolissamme siitä ajatuksesta, että voisimme menettää mukavuutemme.
Elokuvassa poliitikkojen käynnistämä ja käynnissä pitämä pakolaisvastainen vihapuhejukebox on äänessä kaikkialla: radiouutisissa, sanomalehdissä, kaupan kassalla.
Green Border näyttää, miten vihapuhe leviää, muuttuu asenteiksi ja sitten teoiksi. Lopulta ihmisiä haavoittuu ja kuolee.
Kameran ankara katse osuu myös tavallisiin ihmisiin. Elokuva kysyy, millaisia valintoja me teemme vihan vaikutuspiirissä.
”Auttaminen ei ole laitonta”, terapeutti Julia sanoo elokuvassa ystävälleen.
”Missä maailmassa sinä elät?” ystävä vastaa.
Pakolaiskriisi on Hollandin mukaan paljastanut Euroopan heikkouden. Hän sanoo, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ohjailee ihmisiä Euroopan rajoille romuttaakseen alueen yhteiset arvot.
– Putin haluaa todistaa, että arvomme ovat pelkkää humpuukia. Hän tahtoo näyttää, että emme ole niin humanitaarisia ja moderneja kuin esitämme vaan että olemme samanlaisia kuin hän.
Ohjaaja ei usko ihmisten ohjailun unionin rajalle johtuvan Venäjän sotatavoitteista. Hän painottaa, että kyse on nimenomaan arvoista, sillä kriisi ei uhkaa EU-maiden turvallisuutta tai taloutta.
– Muutama tuhat pakolaista ei niitä hetkauta. Se tuli todistetuksi, kun useampi miljoona Ukrainan pakolaista tuli EU:hun eikä oikeastaan mikää muuttunut.
Kuinkas sitten kävikään?
Puolan parlamenttivaalien jälkeen maan uusi liberaali hallitus jatkoi yllättäen edeltäjiensä siirtolaispolitiikkaa. Viime kesänä Puola lähes kolminkertaisti joukkojen määrän Valko-Venäjän rajalla.
Kovan linjan on arvioitu johtuvan Puolan pääministeri Donald Tuskin halusta viedä oppositiolta valttikortit ensi vuoden presidentinvaaleissa. Hollandin mukaan liberaalit leikkivät kuitenkin tulella.
– Tällainen poliittinen peli antaa uskottavuutta nationalistiselle ja rasistiselle toiminnalle. Se tekee siitä valtavirtaa. On demokraattien ja liberaalien vanha virhe, kun he luulevat voivansa päihittää fasismin omaksumalla sen agendan. Oikeasti he antavat sille vain tilaa kasvaa.
Pakolaisvastaiset asenteet kaikuvatkin yhä myös kansan keskuudessa. Holland antaa esimerkin lukemastaan Gazeta Wyborcza -sanomalehden pakolaiskriisiä koskevasta artikkelista.
– Kommenttiosiossa tämän liberaalin lehden lukijat halusivat tappaa pakolaiset, upottaa heidät ja pommittaa heidän veneensä. He kirjoittivat, että jo riittää, emme halua mustia tuholaisia tänne ja niin edelleen.
Holland kertoo, että myös häntä on alettu taas uhkailla. Yksi ero aiempaan on. Nyt uhkauksia tulee kummastakin poliittisesta leiristä.
Rajavartijoiden yhteenotot pakolaisten ja siirtolaisten kanssa ovat lisääntyneet Valko-Venäjän rajan tuntumassa.
Viime kesäkuussa siirtolainen puukotti puolalaisen rajavartijan kuoliaaksi. Tapauksen jälkeen Puolan parlamentti laati lain, joka antaa maan turvallisuusviranomaisille oikeuden käyttää ampuma-asetta rajalla ilman seuraamuksia.
Holland kertoo hätkähtäneensä mielipidemittausta, jonka mukaan lakia kannatti 86 prosenttia puolalaisista.
– Käytännössä se on lupa tappaa. Sotilaita ei rangaista edes siinä tapauksessa jos kyseessä on täysi erehdys tai vaikka he ammuskelisivat juovuksissa.
Hollandin mukaan seuraava looginen askel on se, että pakolaisia ja siirtolaisia aletaan systemaattisesti tappaa Euroopan rajalle.
– Putin voi houkutella rajalle aina uusia ihmisiä. Se peli voi jatkua loputtomiin. Jos sen haluaa lopettaa, on seuraava askel tehdä niin kuin Saudi-Arabiassa: laittaa rajalle konekiväärit ja alkaa surmata.
Kaiken nähnyt ohjaaja katsoo vakavana suoraan kohti kameraa.
– Ikävä kyllä se tuntuu olevan mitä me haluamme.
