Suomessa työturvallisuusriskit poikkeavat osin muusta Euroopasta, kertoo 30 Euroopan maassa yrityksille tehty laaja kyselytutkimus.
Kevät, luonto herää, kuten myös polkupyöräilijät. Polkupyöräkorjaamoissa alkaa kiireisin aika. Pyöriä tulee huoltoon enemmän kuin niitä ehtii ottaa vastaan.
Helsinkiläisessä Kumiluoti-pyörähuollossa lisääntyneestä kiireestä ollaan iloisia.
– No sehän tarkoittaa meille vaan paljon töitä ja hyvää meininkiä, sanoo myymälävastaava Emma Kallio.
Sateisesta päivästä huolimatta asiakkaita piisaa – ilman varausta Kumiluodista huoltoa ei aivan heti edes saa.
Kumiluodissa nautitaan kiireestä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan se nähdään suomalaisilla työpaikoilla riskinä.
Kiire ohi selkävaivojen
Neljän vuoden välein toteutettava ESENER-tutkimus kertoo, että siinä missä muualla Euroopassa yritykset ovat huolissaan istumisen tuomista haitoista, Suomessa kiire ja hosuminen ovat nousseet sen ohi.
70 prosenttia suomalaisista työpaikoista kokee aikapaineen riskiksi. Kyse ei siis ole työntekijöiden mielipiteestä, vaan työpaikkojen, eli yritysten ja organisaatioiden.
– Kiire voi aiheuttaa muun muassa uupumusta, tapaturmia tai estää uusien asioiden oppimista. Esimerkiksi järjestelmiä ei ehditä omaksua kunnolla, mikä taas voi vaikuttaa turvallisuuteen, sanoo Kirsi Ahola, Työterveyslaitoksen johtaja.
ESENER-tutkimus kartoittaa työpaikkojen työturvallisuus- ja terveysriskejä.
Uusin tutkimus osoittaa, että tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät riskit ovat edelleen suurin haaste eurooppalaisilla työpaikoilla
Sen sijaan koko Euroopassa 43 prosenttia eurooppalaisista työpaikoista raportoi kiireen ja tiukkojen aikataulujen olevan merkittävä riski, mutta Suomessa tämän riskin yleisyys on lisääntynyt muuta Eurooppaa enemmän.
Suomen yleisin työterveysriski oli edelleen tuttu – toistuvat käsien ja käsivarsien liikkeet.
Raskaiden kuormien nostaminen ja siirtäminen on kolmanneksi yleisin työturvallisuusriski. Etenkin hoitoalalla ja rakennustyössä fyysisesti raskaat tehtävät voivat aiheuttaa selkävammoja ja muita tuki- ja liikuntaelimistön kuormitustiloja.
Ei ole hoppu hyväksi ja kiire kunniaksi
Tutkimus ei vielä tarjoa suoria vastauksia kiireen syihin, mutta Ahola viittaa Tilastokeskuksen työolotutkimukseen.
Sen mukaan yleisin syy kiireeseen on resurssien ja työmäärän epäsuhta: työntekijöitä ei ole riittävästi suhteessa tehtävien määrään.
– Suomessa puhutaan jatkuvasti säästöistä ja mahdollisista irtisanomisista. Ei ole ihme, jos resursointi on haasteellista, Ahola toteaa.
Suomi etätyön kärkimaita
Suomi erottui Ruotsin ohella ESENER-tutkimuksessa siinä, että etätyötä tehdään täällä enemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa.
Suomessa yli 40 prosenttia työpaikoista raportoi säännöllisestä etätyöstä, mikä on huomattavasti enemmän kuin EU:n keskiarvo, 23 prosenttia.
Etätyö saattaa vähentää fyysisiä riskejä, kuten nostelua, mutta lisätä henkistä kuormitusta.
– Etätyössä päivän rakenne voi olla intensiivisempi. Ei tule käveltyä lounaalle tai rupateltua työkaverin kanssa, vaan työpäivä voi koostua pelkästä suorittamisesta, Ahola sanoo.
Kiireestä selvitään yhteistyöllä ja organisoinnilla
Polkupyöräkorjaamo Kumiluodissa etätöistä ei ole tietoa. Pyörät pitää korjata paikan päällä.
Kiireajasta selvitään hyvällä organisoinnilla.
– Mehän ollaan siinä loistava tiimi täällä, että autetaan toisiamme. Tiimityöskentelyllä tehdään se, että mitä me halutaan tehdä. Haluamme tuoda ihmisille hyvää mieltä ja että ihmiset saavat pyöränsä kuntoon, Emma Kallio sanoo.
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämään ESENER (European Survey of Enterprises on New and Emerging Risks) 2024 -kyselyyn osallistui yli 41 000 organisaatiota 30 Euroopan maasta. Suomesta kyselyyn vastasi 1 510 organisaation edustajaa. Vastaajina olivat työterveydestä ja -turvallisuudesta vastaavat organisaatioiden edustajat. Tutkimus tarjoaa kattavaa tietoa eurooppalaisten työpaikkojen työturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä digitalisaation vaikutuksista työelämään.
