Mykoplasmabakteeri aiheuttaa samanlaisia hengitystieinfektion oireita kuin koronavirus, mutta sitä voi hoitaa antibiooteilla.
Mykoplasma leviää nyt epidemian tavoin. Tapauksia on tänä vuonna kirjattu jo miltei 4 500, kun aiempina vuosina sairastumisia on kirjattu joitain satoja.
Mutta mikä on mykoplasma ja pitääkö siitä olla huolissaan? HUSin apulaisylilääkärin, dosentti Eeva Ruotsalaisen vastaa kysymyksiin.
Mikä on mykoplasma?
Mykoplasma (M. pneumoniae) on hengitystieinfektioita aiheuttava bakteeri, joka tarttuu hengitysteitse.
Sen aiheuttama tauti kiertää sykleissä. Tavallista enemmän tartuntoja kirjataan noin 3–5 vuoden välein.
Mykoplasma on pääsääntöisesti kouluikäisten lasten ja nuorten aikuisten tauti. Se voi pahimmillaan aiheuttaa keuhkokuumeen, joka voi vaatia sairaalahoitoa.
– Sairaalahoito on käytännössä lyhytkestoista eikä tautiin menehdytä. Nyt käynnissä olevassa mykoplasmaepidemiassa sairaalahoitoon on kesän alusta alkaen joutunut viikoittain nuoria aikuisia ja olemme mahdollisessa epidemiahuipussa tällä hetkellä, Ruotsalainen sanoo.
Oireet
Mykoplasmaan kuuluu hengitystieinfektioille tyypilliset oireet kuten yskä, nuha, kuume ja huonovointisuus sekä päänsärky. Pitkittynyt, sitkeä yskä voi vaivata useamman viikon.
Hengitystieinfektion lisäksi voi esiintyä myös iho-oireita.
– Mykoplasmabakteeri voi laukaista immunologisen reaktion eli monimuotoisen punavihoittuman. Oireina ovat raajojen tai kasvojen ihon tai suun limakalvon tulehdus, jossa voi olla myös rakkuloita tai haavaumia. Myös silmätulehdusta voi esiintyä, Ruotsalainen kertoo.
Vakavimmillaan mykoplasmabakteeri voi aiheuttaa sairaalahoitoa vaativan keuhkokuumeen lisäksi keskushermoston infektion kuten aivokalvon- tai selkäytimen tulehduksen tai sydänlihastulehduksen.
Hoito
Lievää hengitystieinfektiota voi perusterve hoitaa kotona oireen mukaisella lääkityksellä.
– Kuumeeseen voi ottaa kuumetta alentavaa lääkettä. Pitää huolehtia siitä, että juo nestettä riittävästi ja lepää, Ruotsalainen kertoo.
Virusflunssista poiketen bakteeriperäistä mykoplasmainfektiota hoidetaan antibiootilla.
Milloin lääkäriin?
Ruotsalainen neuvoo hakeutumaan lääkäriin, jos tauti pitkittyy tai oireet pahenevat.
– Tulee mikä tahansa muutos oirekuvassa, esimerkiksi kuume nousee uudestaan tai jatkuu useampia päiviä, tai tulee hengitysvaikeuksia tai yleistilan laskua.
Epidemia-aikana mykoplasmaa voi epäillä hengitystieinfektion aiheuttajaksi, jos lähiympäristössä on todettu tautia tai kyseessä on lapsi tai nuori aikuinen.
– Siten antibioottihoidon pystyy aloittamaan ilman laboratoriovarmistustakin, jos lääkäri on kliinisesti arvioinut tilanteen ja epäilee mykoplasmaa, Ruotsalainen toteaa.
Pitääkö olla huolissaan?
Ruotsalaisen mukaan mykoplasmaepidemia oli odotettavissa. Vaikka taudin aiheuttaman keuhkokuumeen takia voi joutua sairaalahoitoon, toipuminen on yleensä nopeaa, sillä sairastuneet ovat perusterveitä nuoria aikuisia.
Samaan aikaan jylläävät koronavirus, syystalven virusflunssa sekä hinkuyskäepidemia. Kaikista kierrossa olevista hengitystieinfektioista edelleen vakavimman sairastumisen aiheuttaa koronavirus.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen infektioylilääkäri Elina Kärnä kertoo lisää mykoplasmasta:
