Etelä-Karjalassa sijaitsevaa suurikokoista Simpelejärveä on kunnostettu miltei neljän vuoden ajan.
Simpelejärven kunnostus on tuonut hyviä tuloksia Parikkalassa.
Järveä on kunnostettu miltei neljän vuoden ajan.
Simpelejärvellä on muun muassa tehty hoitokalastuksia ja rakennettu kosteikoita. Järveltä on myös niitetty vesikasvillisuutta, jotta ravinteita saataisiin pois ja veden vaihtuvuus paranisi.
Simpelejärvi on Suomen viidenkymmenen suurimman järven joukossa. Se kuuluu Laatokan lohen lisääntymisalueena tunnetun Hiitolanjoen valuma-alueeseen.
Simpelejärvi on ollut jo pitkään huonossa kunnossa.
– Simpelejärvi on harvinaisuus, sillä se on sekä kirkasvetinen että syvä. On tärkeää säilyttää se sellaisena, sanoo hankepäällikkö Saara Wilhelms.
Kunnostustöiden tarkoituksena on ollut parantaa Simpelejärven ekologista tilaa ja vedenlaatua.
Kaloja 150 000 kiloa vähemmän
Simpelejärvestä on poistettu 150 000 kiloa särkikaloja, kuten lahnaa ja salakkaa.
Hoitokalastukset auttavat vesistöä useammalla eri tavalla. Kalojen poistamisen myötä vesistöstä poistuu fosforia ja typpeä, jotka aiheuttavat rehevöitymistä.
Järven pohjassa viihtyvät särkikalat myös möyhivät pohjaa etsiessään ravintoa. Se vapauttaa pohjasta ravinteita ja aiheuttaa sameutta.
– Särkikalat syövät ravinnokseen eläinplanktonia. Silloin eläinplanktonia jää niin vähän, ettei sitä riitä enää syömään kasviplanktonia, johon esimerkiksi sinilevä kuuluu, Wilhelms selittää.
Simpelejärvellä kalastuksia tehtiin neljän kesän aikana. Niiden edetessä järven kalasaaliit pienenivät tuntuvasti ja muuttuivat lahnoista ja särjistä enemmän ahvenvaltaisiksi.
Haisevasta vedestä kirkasta
Wilhelmsin mukaan Simpelejärven vedenlaadun parantumisesta ja veden kirkastumisesta on tullut runsaasti kansalaispalautetta.
Hän kertoo viettäneensä itse vuosikausia Simpelejärveen kuuluvan Kukkarolahden rannalla Parikkalassa. Juuri siellä on tehty hankkeen aikana runsaasti hoitokalastusta.
– Vesi on ollut heinäkuussa sameaa ja haisevaa eikä järven pohjaa ole näkynyt. Tänä vuonna vesi oli kirkasta. Tällaista ei ole ollut aiemmin, Wilhelms kertoo.
Kunnostushankkeen aikana Simpelejärvestä otettujen vesinäytteiden laatu parani sekä lähtötilanteeseen että 2000-luvun keskiarvoon verrattuna.
Simpelejärvi valuma-alueineen on kuitenkin niin suuri, että töitä pitäisi vielä jatkaa, jotta järven vedenlaadun parantuminen voisi jatkua.
Hankkeen loppuraportin mukaan esimerkiksi hoitokalastusta ja niittoja olisi tarpeen jatkaa, jotta esimerkiksi järven kalasto ei palautuisi entiseen särkikalavaltaiseen tilanteeseen.
Simpelejärven kunnostamista ovat rahoittaneet muun muassa Kaakkois-Suomen ely-keskus ja OP Kaakkois-Suomi.
Hankepäällikkö Saara Wilhelms kertoo, mihin hoitokalastuksen hyöty perustuu:
