Professori Kristiina Patjan mukaan HUSin pitääkin tarkastella organisaatiotaan, varsinkin monikerroksista johtamisjärjestelmää.
Julkista erikoissairaanhoitoa HUSin päätös lähes 800 henkilötyövuoden vähennyksestä ei romahduta.
Näin sanoo terveydenhuollon professori Kristiina Patja Helsingin yliopistosta.
Tosin hän lisää samaan hengenvetoon, että 5–10 vuoden päästä erikoissairaanhoidolle on riski käydä samalla tavalla kuin kävi perusterveydenhuollolle ja julkiselle hammashuollolle.
Vaara on olemassa, jos sen uudistumiskyvystä eli koulutuksesta ja tutkimuksesta ei pidetä kiinni.
Väestö ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa. Palvelujen määrä ei ole kasvussa, päin vastoin.
Eniten leikataan hallinnosta
Kun HUS aloitti elokuussa jättimäiset yt-neuvottelut, pelättiin jopa terveydenhuoltojärjestelmän romahdusta pääkaupunkiseudulla.
Tänään torstaina kuultiin, että HUS irtisanoo 280 ihmistä. Kaikkiaan päätösten myötä HUSista lähtee yhteensä 778 henkilötyövuotta.
Neuvottelujen lähtökohta oli työnantajan ilmoittama enintään 990 henkilötyövuoden vähennystarve.
Neuvottelut koskivat noin 28 000 ihmistä. Professori Kristiina Patja sanoo, että irtisanottavien määrä on suhteellisesti katsoen pieni.
Patjalla on itselläänkin sivutehtävä HUSissa, missä hän kouluttaa erikoislääkäreitä ja erikoishammaslääkäreitä.
HUSin mukaan suhteellisesti suurin osa vähennyksistä kohdistuu muihin henkilöstöryhmiin kuin hoitohenkilökuntaan ja lääkäreihin.
HUSin hallinnosta ja tukipalveluista vähennetään eniten, yhteensä 5,2 prosenttia. Hoitohenkilökunnasta vähennetään 2,4 prosenttia ja lääkäreistä 0,6 prosenttia. Kaikki heistä eivät tee välitöntä potilastyötä.
Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaava HUS kertoi elokuussa tavoittelevansa yt-neuvotteluilla 50 miljoonan euron säästöjä. Kaiken kaikkiaan HUSin sopeutustarve ensi vuodelle on 140 miljoonaa euroa.
Oppia yritysmaailmasta
HUSin suuren ja hierarkkisen johtamisjärjestelmän purkaminen on Kristiina Patjan mukaan hyvä asia.
– Siellä on paljon tehottomia toimintatapoja ja paljon hukkatyötä, mutta sen lakisääteisiä tehtäviä pitäisi tarkastella kriittisesti, hän sanoo.
Yt-neuvottelujen lopputulos panee HUSin pohtimaan, mitkä ovat erikoissairaanhoidon tehtävät.
Työntekoa pitäisi pystyä organisoimaan paremmin. Sen osalta Patja kelpuuttaisi esimerkiksi yritysmaailman oppeja, vaikka ne tuntuvat olevan terveydenhuollossa kirosana.
– Miten voidaan vapauttaa erikoissairaanhoidon erinomaisten ammattilaisten työaikaa potilaiden kohtaamiseen, Patja sanoo.
Hyviä työntekijöitä lähtee pois
Enemmän kuin vähennettävien tehtävien määrästä Patja on huolissaan poliitikkojen kyvystä tehdä päätöksiä sekä hoitoalan houkuttelevuudesta pääkaupunkiseudulla.
Useissa HUSin organisaatiossa on pulmana, että hyviä osaajia lähtee pois.
– Jos suurin yliopistosairaala ei näyttäydy houkuttelevana paikkana tehdä työtä ja auttaa ihmisiä, se on kriisi, Patja sanoo.
Patja toteaa, että irtisanomiset ovat aina ikäviä uutisia. Hän muistuttaa kuitenkin, että kaikki yliopistosairaala-alueet ovat käyneet jo useat yhteistoimintaneuvottelut.
– Ei voi olla niin, ettei yksi sairaala joudu säästämään.
Esimerkiksi Pirkanmaalla alkoi viime elokuussa jo neljännet koko talon yt-neuvottelut, jotka kohdistuivat myös hoitohenkilöstöön.
