Hankolainen Henna Ström, 40, synnytti kuopuksensa neljä viikkoa sitten Espoon sairaalan synnytysosastolla.
Osasto on väistötiloissa ja ahdas.
– Minun ja toisen äidin sänkyjen välissä oli 15 senttiä tilaa ja verho. Ei siinä ainakaan mitään yksityisyyttä ollut. Kaikesta huomasi, että osastolla on kova kiire, mutta henkilökunta onnistui luomaan kiireettömän tunnelman, Ström kuvailee.
Vihtiläinen Venla Ranta on työskennellyt menneen kesän ajan kätilönä Hyvinkään sairaalassa.
Ström olisi halunnut synnyttää Lohjan sairaalan synnytysosastolla, joka on Rannan varsinainen työpaikka.
Lohjan sairaalan synnytysosasto on ollut kuluvan kesän suljettuna. Kesäaika on antanut esimakua lähestyvästä lopullisesta osaston sulkemisesta.
Osasto aukeaa kesätauon jälkeen ensi maanantaina, mutta vain kolmeksi kuukaudeksi.
Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaava HUS-yhtymä ilmoitti tällä viikolla, että osasto lakkautetaan suunniteltua nopeammassa aikataulussa, jo joulukuun alussa.
– Onhan se hassua, että joutuu miettimään synnyttämään lähtiessä, mihin saa ylipäätään mennä ja kuka paikallisista taksikuskeista olisi sellainen, jonka haluaisi ottavan vauvasta kopin jossain Horsbäckin levikkeellä, jos lapsi tuleekin jo matkalle, Ström miettii.
Hänellä on myös aito huoli lähiseudun tulevaisuudesta. Sylissä tuhisevalle, toistaiseksi nimettömälle punatukkaiselle pikkutytölle syntyy tänä vuonna arviolta kolmisenkymmentä ikätoveria Hankoon.
– Se on aika vähän. Kuka tänne Hankoniemelle tekee enää lapsia, kun synnyttämisestä tehdään niin vaikeaa ja kaikki palvelut viedään kauas? Kyllä täällä aika yksin ollaan. Meillä oli kuitenkin Tammisaaressakin synnytysosasto vielä viitisentoista vuotta sitten, Ström muistuttaa.
Synnytyspaikka on ”arpapeliä” Uudellamaalla
Uudellamaalla varsinainen synnytysmatka ei välttämättä ole suurin ongelma, vaan ajoittaiset ruuhkahuiput eri sairaaloissa. Tänä kesänä alueella on otettu käyttöön puhelinpalvelu, johon on soitettava aina ennen synnyttämään lähtemistä.
Ruuhkasumassa esimerkiksi Henna Strömkin olisi saattanut päätyä synnyttämään Hyvinkäällä saakka tai Uudenmaan alueen ulkopuolella.
Toisaalta puhelinpalvelu on tasannut synnyttäjien määrää eri sairaaloissa.
– Ehkä se on nimenomaan herättänyt eniten huolta synnyttäjissä, kun HUS-alueella ei tiedä etukäteen, mihin voi mennä, kätilö Venla Ranta toteaa.
Ainakin osa Uudenmaan synnyttäjistä on hakeutunut kesän aikana oma-aloitteisesti muualle, kuten Hämeenlinnaan, Lahteen, Kotkaan ja Turkuun.
Esimerkiksi Kotkassa uusmaalaisia synnyttäjiä on ollut kesä-elokuussa 70 ja koko viime vuonna 200. Määrä lähti kasvuun heti Porvoon synnytysosaston sulkemisen jälkeen vuonna 2017.
Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa on tänä vuonna hoidettu 40 uusmaalaista synnyttäjää, heistä suurin osa kesäkuukausina. Aiempina vuosina Lahden synnytysosastolla on hoidettu yksittäisiä HUS-alueelta tulleita potilaita.
Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa ja Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on molemmissa tänä kesänä hoidettu 11:tä Uudeltamaalta saapunutta synnyttäjää. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa uusmaalaisia synnyttäjiä on ollut seitsemän.
Muut hyvinvointialueet laskuttavat HUS-yhtymää Uudenmaan alueen asukkaiden hoitamisesta. Kesän aikana muualla hoidettujen synnytysten hinta nousee näillä määrillä jo yli miljoonaan euroon.
Alkukesästä haastatellut Lohjan sairaalan kätilöt pohtivat alanvaihtoa osaston lakkauttamisen vuoksi. Mieliala ei ole kesän aikana muuttunut.
– Osastollamme on tehty töitä kätilöjohtoisesti. Muissa sairaaloissa lääkäreillä on selvästi isompi rooli synnytyksen hoitamisessa. Mielestäni puututaan jopa liikaa synnytyksen luonnolliseen etenemiseen, Ranta pohtii.
Myös enemmistö Lohjan synnytysosaston lääkäreistä aikoo vaihtaa työnantajaa, kun osasto suljetaan.
Kesävauvoja syntyi Uudellamaalla vähemmän kuin viime vuonna
HUS-yhtymän naistentautien ja synnytysten päivystystoiminnasta vastaava ylihoitaja Satu Polkko arvioi, että kesä on sujunut ilman suurempia ongelmia.
– Valmistauduimme hyvin, ja siksi kesä on sujunut suunnitellusti ja hallitusti. Hankimme esimerkiksi lisätilaa Naistenklinikan Perhepesään ja rekrytoimme lisää henkilökuntaa kesän ajaksi. Toki vakihenkilöstö on silti joutunut venymään, ja siitä suuri kiitos meidän huippuammattilaisille.
HUS-alueella syntyi kesäkuussa 1,9 prosenttia ja heinäkuussa 7 prosenttia vähemmän lapsia kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kesäkuussa Uudellamaalla syntyi 1 322 ja heinäkuussa 1 313 vauvaa.
Lohjan sairaalan synnytysosaston lopullisen sulkemisen toteutustapa on vielä hämärän peitossa ainakin niiltä osin, mitä naistentauteihin, raskauteen ja synnytyksiin liittyviä palveluita taloon jää.
Menneenä kesänä sairaalassa on ollut toiminnassa sekä gynekologia että äitiyspoliklinikka. Tästä oli Polkon mukaan suuri apu kesän läpiviemisessä.
Kuusi Länsi-Uudenmaan kuntaa, Hanko mukaan lukien, teki Lohjan synnytysosaston lakkauttamisesta erilliset oikaisuvaatimukset. HUSin yhtymähallitus hylkäsi ne elokuun puolivälissä.
