Lounais-Hämeen lintuharrastajat ry:n Eino Salo sai maanantaiaamuna palomiehiltä hätäpuhelun: Forssan Kiimassuolta oli löydetty kaivoon pudonnut huuhkaja. Koiraslintu Jean, joka on nimetty Sibeliuksen syntymäpäivän mukaan, toipuu Salon kotona erityisesti petolintuja varten rakennetussa häkissä.
– Huuhkaja on popsinut jo neljä kukkopoikaa, joten se alkaa toipua, Salo sanoo.
Pelastuslaitoksen vesikaivosta nostama huuhkaja oli todennäköisesti jahdannut saalista Kiimassuon reviirillään. Lintu oli lietteestä märkä ja väsynyt, mutta muuten hyvässä kunnossa. Salo arvioi, että huuhkaja olisi ollut kaivossa koko viikonlopun. Oksennuspalloja oli näkyvissä, mikä kertoi linnun elimistön toimivan vielä normaalisti.
Neljän sentin kynnet – näin peset petolinnun turvallisesti
Eino Salon mukaan lintua ei päästetä luontoon, ennen kuin nähdään, miten se pystyy lentämään.
– Lintu painaa noin 2,5 kiloa, ja siipimitta on 425 millimetriä. Se on selvästi koiras, Salo kertoo.
Petolinnun peseminen ei ole aivan yksinkertaista, sillä erityisesti jalat ovat vaaralliset. Huuhkajalla on neljän senttimetrin kynnet.
– Kun se ottaa ranteesta kiinni, kukaan ei saa sitä irti yksin. Linnun nilkoista pidetään kiinni ja käännetään se selälleen vauva-asentoon.
Pesun aikana linnun pää peitetään, mikä rauhoittaa sitä.
Salolla on kokemusta myös muiden petolintujen pelastamisesta. Keväällä hän pelasti savupiippuun pudonneen lehtopöllön ja hiirihaukan, joka oli törmännyt autoon Kakkostiellä.
Huuhkaja aistii sydämen sykkeen
Eino Salon mukaan huuhkajan käsittelyssä erityisen tärkeää on oma rauhallisuus, sillä lintu on poikkeuksellisen herkkä aistimaan ihmisen tunnetiloja.
– Sydämen syke ei saa nousta, kun sen ottaa kiinni. Se luulee, että joku aikoo syödä sen. Rauhallisuus tarttuu lintuun.
Huuhkajan herkkyys sydämen sykkeelle perustuu linnun erinomaiseen kuuloon ja kykyyn tulkita ympäristön hienovaraisia signaaleja.
Huuhkaja vapautetaan luontoon, kun se alkaa syödä ja käyttäytyä normaalisti. Salo arvioi, että se voisi olla hänen luonaan vielä muutaman päivän.
– Kun nokka alkaa napsua ja lintu antaa varoitusääntä, sähisee ja muuttuu aggressiiviseksi, se on hyvä merkki.
Salaperäinen huuhkaja on vuoden lintu
Huuhkaja on BirdLife-järjestön vuoden lintu, ja Forssan seudulla on poikkeuksellisen tiheä huuhkajakanta.
Salon mukaan huuhkajakanta Lounais-Hämeessä on Suomen paras. Se johtuu osaksi Kiimassuosta. Forssassa ja Jokioisilla on kaksi hyvää huuhkaja-aluetta.
– Huono puoli on, että 75 prosenttia maapesistä epäonnistuu, Salo sanoo.
Jätteenkäsittelylaitos Kiimassuon lähistöllä on neljä huuhkajareviiriä. Alue on huuhkajille otollinen elinympäristö, sillä siellä on avoimia maisemia, lokkeja, rottia ja jäniksiä. Alue on myös aidattu, joten siellä ei liiku ylimääräisiä häiriötekijöitä.
Huuhkajakannat ovat vähentyneet Suomessa noin puoleen 15 vuoden aikana, mutta lintu on Eino Salon mukaan sitkeä selviytyjä.
– Se on lajina salaperäinen, vaikka sitä on tutkittu paljon. Sen elämän kipinä on tosi vahvaa, se on ihan vahvimmasta päästä, mitä tiedän eläimillä olevan, Salo kuvailee.
Huuhkaja toimii Salon mukaan myös ”riistanhoitajana”:
– Se ei veljele muiden haukkojen ja pöllöjen kanssa vaan pitää kilpailijoiden kannat kurissa.
Salon mukaan vanhin alueelta löydetty huuhkaja on ollut 28-vuotias. Se oli rengastettu Somerolla vuonna 1986 ja löydetty myöhemmin Jokioisilta.
