– Toivottavasti en kiihdy liikaa, toteaa päihdelääkäri Juha Oksanen heti haastattelun alussa.
Seitsemän vuotta sitten Oksanen aloitti Kotkassa päihdelääkärinä.
Pian hän havahtui siihen, että osa korvaushoidon potilaista myi lääkkeitään eteenpäin.
– Potilaat käyttivät toisten potilaiden lääkkeitä ja kaikki potilaat olivat aloittaneet opioidien käytön niillä.
Oksanen otti muutama vuosi myöhemmin ohjat päihdehoidosta Kymenlaakson hyvinvointialueella. Hän linjasi, että korvaushoitolääkkeitä ei enää anneta kotiin.
Opioidiriippuvuuden hoitoon tarkoitettu lääke on siitä lähtien annettu vain valvotusti hoitajan läsnäollessa yksittäistapauksia lukuun ottamatta. Valtaosa potilaista saa lääkkeen pistoksena viikoittain tai kuukausittain ja loput suun kautta päivittäin.
Kotilääkityksen loppuminen teki monen potilaan kiukkuiseksi.
– Reaktiot eivät todellakaan olleet hyviä. Siinä lähti monen potilaan tienestit.
Muutoksen jälkeen Oksanen kysyi 20 potilaalta, olivatko he aiemmin myyneet lääkkeitään. Hän ajatteli, ettei heillä olisi enää syytä valehdella.
– 18 vastasi, että myin.
Nyt huumekuolemat ovat laskussa Kymenlaaksossa, ja hoidon piiriin on saatu enemmän huumeriippuvaisia.
Marraskuussa uutisoitiin, että huumekuolemien määrä Suomessa nousi neljänneksen viime vuoteen verrattuna. Ratkaisuista pahenevaan tilanteeseen keskusteltiin A-studiossa, jossa Oksanen kertoi Kymenlaakson linjasta.
Tämä juttu kertoo korvaushoidon eroista Suomessa.
Kotilääkkeitä valuu kaduille
Korvaushoito vähentää huumekuolemia, mutta potilailta katukauppaan vuotavat lääkkeet ovat osa ongelmaa.
Kenties tunnetuin korvaushoitolääke Subutex sisältää buprenorfiinia, joka kuuluu Suomessa yleisimpien pistämällä käytettyjen huumausaineiden joukkoon.
Buprenorfiini yhdessä muiden päihteiden kanssa käytettynä aiheuttaa eniten huumekuolemia Suomessa. THL:n mukaan vain kahdeksan prosenttia buprenorfiinia ennen kuolemaansa päihteenä käyttäneistä oli korvaushoidossa.
A-klinikka Oy:n lääketieteellisen johtajan Ulriika Sundellin mukaan osa lääkäreistä myöntää korvaushoitolääkettä kotiin liian löyhin perustein.
– Pitäisi käyttää maalaisjärkeä. Näillä potilailla on lähtökohtaisesti ongelmia päihdyttävien aineiden kanssa, tyypillisesti pienet ansiot ja he joutuvat helposti painostuksen kohteeksi. Siinä on tosi paljon yllykkeitä kotilääkkeiden väärinkäyttöön.
Jos päihdelääkäri Oksanen saisi päättää, korvaushoidon kotilääkkeet ajettaisiin alas koko maassa.
Oksanen käy luennoimassa Kymenlaakson linjasta alan ammattilaisille.
Hän on turhautunut siihen, että kaikille viesti ei uppoa.
Kuolemat vähenivät Kymenlaaksossa
Kymenlaaksossa huumekuolemat ovat olleet parin vuoden ajan laskussa. Koko Suomessa määrä on kasvanut rajusti.
Kuolemien alueellinen vertailu on hankalaa, sillä asukasmäärät vaihtelevat suuresti eri hyvinvointialueilla.
Kymenlaaksossa on Oksasen arvion mukaan eniten opioidiriippuvaisia väkilukuun suhteutettuna.
Sen jälkeen kun korvaushoitolääkettä ei enää myönnetty kotiin, potilasmäärät Kouvolassa ja Haminassa lähes tuplaantuivat. Potilaiden määrä nousi koko hyvinvointialueella 360:een.
Tämä on hyvä asia, koska hoito pelastaa henkiä, Oksanen sanoo.
– Toissa viikolla klinikalle tuli potilas, joka oli pistänyt itseään nivusiin. Jos hän ei olisi ollut tulossa hakemaan korvaushoitolääkeannostaan, olisi voinut kuolla kotona infektioon.
Kotilääkelinjat vaihtelevat alueittain
Korvaushoidolle ei ole tehty Suomessa kansallista Käypä hoito -suositusta.
Päihdelääketieteen yhdistys julkaisi viime vuonna korvaushoitosuosituksen, jonka mukaan kotilääkkeen saaminen tulisi perustua yksilölliseen, moniammatillisesti tehtyyn turvallisuusarvioon. Kotilääkkeet voivat suosituksen mukaan helpottaa korvaushoitopotilaan elämää tilanteissa, joissa lääke haetaan päivittäin.
Valvira on puolestaan todennut, että mahdollisuutta kotilääkitykseen ei pidä poistaa.
Tarkemmat periaatteet puuttuvat, mikä aiheuttaa alueellista vaihtelua kotilääkkeitä saavien potilaiden määrissä.
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueilla lääke annetaan poikkeuksia lukuun ottamatta valvotusti.
Länsi-Uudellamaalla kotilääkepotilaiden osuus on maan suurimpia.
Valviran viimevuotisen selvityksen mukaan kotilääkkeet olivat käytössä yli puolella alueen korvaushoitopotilaista, joita on yhteensä noin 550.
Tämänhetkistä kotilääkepotilaiden osuutta ei Länsi-Uudenmaan päihdehoidon erityispalvelujen yksikköpäällikkö Satu Ekin mukaan ole saatavilla, sillä korvaushoidosta vastaa useampi yksityinen palveluntuottaja.
A-klinikka Oy:n Sundellin arvion mukaan vastuulliseen kotilääkkeen käyttöön kykeneviä on sadan potilaan klinikalla yleensä niin vähän, että määrän voi laskea yhden käden sormilla.
– Puhutaan asiasta, joka nakertaa hoidon vaikuttavuutta ja uskottavuutta, lisää aineen saatavuutta kaduille ja altistaa yliannostuskuolemille. Riskit ovat äärettömän isoja.
Pääkaupunkiseudun hyvinvointialueilla korvaushoitoon suunnitellaan nyt yhtenäisempää linjaa. Länsi-Uudenmaan Ekin mukaan tavoitteena ei kuitenkaan ole kiristää tai rajata kotilääkitystä.
Sundellin mielestä kotilääkkeiden myöntämiseen tarvitaan selkeämmät periaatteet ja toimintamallit.
Nyt hyvinvointialueet ja muut päihdehoitoa toteuttavat tahot voivat päättää linjastaan pitkälti itse.
– On edelleen olemassa tahoja, joilla on keskenään todella erilaisia, jopa vastakkaisia näkökantoja.
