Psykiatrian erikoislääkäri ennakoi kulujen vain kasvavan, kun potilaiden psyykkinen kunto heikkenee tukitoimien puutteessa.
Paula Tiainen,
Vesa Marttinen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue aloitti elokuun lopussa pikaisen säästöohjelman, jotta kuluvan vuoden jo ennestään alijäämäinen talous ei sakkaisi enempää.
Osavuosikatsaus paljasti tuolloin, että alijäämää olisi tulossa lisää 13,4 miljoonaa euroa jo ennestään 100 miljoonaa euroa pakkasella olevaan talousarvioon.
Ensi vuodelle laadittu talousarvio on jo ylijäämäinen.
Osa loppuvuoden säästöistä on toteutettu ostopalveluiden, kuten kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan karsimisella.
Länsi-Vantaalla tällaista kuntouttavaa toimintaa on esimerkiksi Alvi ry:n ylläpitämässä keskuksessa, jossa mielenterveyskuntoutujat muun muassa pyörittävät lounaskahvilaa ammattilaisten ohjauksessa.
Osa kuntoutujista on osallistunut toimintaan jopa kymmenen vuoden ajan.
Kuntouttavan toiminnan leikkaaminen näkyy apulaisylilääkärin mukaan jo nyt HUSin Myyrmäen ja Tikkurilan psykiatrian poliklinikoilla. Aiemmin vuosittaisella tapaamisella pärjänneitä potilaita on jouduttu siirtämään tehostettuun avohoitoon.
– Heidän psyykkinen kuntonsa on romahtanut, kun he ovat jääneet tyhjän päälle työtoiminnan tai tukihenkilöpalvelun päätyttyä. Me joudumme ikään kuin aloittamaan alusta vuosien hoidon ja kuntouttamisen, apulaisylilääkäri ja psykiatrian erikoislääkäri Katja Niemi toteaa.
Tikkurilan ja Myyrmäen psykoosipoliklinikat vastaavat myös keravalaisten potilaiden hoidosta.
HUSin Vantaan psykiatrian poliklinikoilla on noin tuhat asiakasta, joista suurella osalla on tähän asti ollut käytössään asumisen tukipalvelut, tukihenkilö tai he ovat olleet mukana päivä- tai työtoiminnassa.
– Monien itsenäinen pärjääminen perustuu hyvin pitkälti nimenomaan näihin tukitoimiin. Nyt ihmiset voivat huonosti ja tarve psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kasvaa, kun näitä palveluita on karsittu, Niemi korostaa.
Hyvinvointialue kehittää kuntoutusta omana toimintanaan
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen viestinnän lähettämän sähköpostin mukaan alue ohjaa nyt asiakkaita ostopalveluiden sijaan omien tai eri järjestöjen tuottamien palveluiden piiriin. Yle ei useista yrityksistä huolimatta tavoittanut hyvinvointialueelta ketään kommentoimaan asiaa puhelimitse.
Hyvinvointialue on samalla lisännyt omaa sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaansa.
Myös kotiin annettavan tuen osalta hyvinvointialueen omia palveluja on lisätty tai asiakkaita on ohjattu eri järjestöjen palveluiden piiriin.
Hyvinvointialue arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja määrittelee tarvittavat tukitoimet yksilöllisesti, viestinnästä kerrotaan.
Psykiatrian erikoislääkäri Katja Niemi arvioi, että hyvinvointialueella nyt tehdyt säästötoimet johtavat psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja sairaalahoidon kasvuun.
– Jos henkilön psyykkinen vointi heikkenee ja hän sairastuu uudestaan psykoosiin, joutuu kahdeksi kuukaudeksi osastohoitoon ja sen jälkeen asumaan tuetusti, kustannukset ovat massiiviset kertaviikkoiseen tukihenkilökäyntiin tai kuntouttavaan työtoimintaan verrattuna.
Niemen mukaan vaikeaakin psykoosisairautta sairastava ihminen voi pärjätä vuosia itsenäisesti asuen, kun muutaman kerran viikossa toistuu rutiininomainen päivä- tai työtoiminta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ainoa oma päivätoimintakeskus on Keravalla. Sinne matkustaminen Vantaan puolelta voi olla monelle psykiatrian poliklinikan asiakkaalle liian kuormittavaa ja kallista.
Niemi muistuttaa myös potilaiden kokemasta inhimillisestä kärsimyksestä. Päivätoiminnasta maksettava pienikin korvaus voi olla monelle pienituloiselle kuntoutustuella tai eläkkeellä olevalle potilaalle iso osa elannosta.
Psykiatrian erikoislääkärin mukaan hyvinvointialueen säästöt kohdistuvat nyt yhteen yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevista väestönosista.
– He ovat tottuneet tulemaan toimeen hyvin vähällä, ja sitten kun se vähäkin viedään, he jäävät kotiin ja kunto romahtaa.
