Pohjois-Savon hyvinvointialue kehittää kotiin vietäviä palveluita, jotta jonot ympärivuorokautiseen hoivaan lyhenisivät. Tutkijat näkevät suunnitelmassa hyviä ja huonoja puolia.
Tutkijoiden mielestä väheneviä vanhusten hoivapaikkoja on hankala paikata kotiin vietävillä palveluilla.
Yli 300 pohjoissavolaista ikääntynyttä odottaa tällä hetkellä paikkaa ympärivuorokautiseen hoivaan.
Hyvinvointialueen mukaan jonojen purkamisen tärkein keino on lisätä kotiin vietäviä palveluita, kuten liikkuvan sairaalan palveluita ja kotikuntoutusta. Hyvinvointialue aikoo kehittää myös yhteisöllistä asumista.
Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja, dosentti Leena Forma suhtautuu suunnitelmaan epäillen.
– Jo tällä hetkellä ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyn kriteerit ovat korkeat. Näiden vanhusten avun ja hoivan tarve on niin suuri, että sitä on vaikea ratkaista muilla keinoin, Forma toteaa.
Monet Pohjois-Savossa ympärivuorokautista hoivaa jonottavista ovat sairaaloiden ja terveyskeskusten osastoilla. Tällä videolla hoitaja kertoo, millainen riski se on vanhuksille:
Yhteisöasuminen voi vähentää yksinäisyyttä
Joka viides säännöllisen kotihoidon asiakas kokee, ettei saa arjessaan riittävästi apua ja tukea.
Asia selviää tuoreesta tutkimuksesta, jota oli tekemässä Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Hanna Ristolainen.
– Siinä mielessä on hyvä, että näitä palveluja lisätään ja kehitetään. Se voi myös viivästyttää sitä ajankohtaa, jolloin ikääntynyt tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa, hän sanoo.
Ristolaisen mukaan osa ikäihmisistä saattaa pärjätä fyysisesti kotona, mutta kokee yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Yhteisöasuminen voisi tuoda heille seuraa, harrastuksia ja turvallisuuden tunnetta.
– Mutta eivät nämä (kotiin vietävät palvelut ja yhteisöasuminen) ole ratkaisu niille, joiden toimintakyky on jo niin heikko, että he tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa, Ristolainen painottaa.
Kotihoidon lisääminen voi kasvattaa kuluja
Pohjois-Savon hyvinvointialue haluaa myös säästää lisäämällä kotiin vietäviä palveluita.
Leena Forma on tutkinut ikääntyneiden palveluiden kustannuksia. Hänen mukaansa kustannuksia pitäisi katsoa laajempana kokonaisuutena.
Vaikka ympärivuorokautisessa palveluasumisessa säästettäisiinkin, saattavat kustannukset kasvaa jossakin muualla.
– Tampereella havaittiin, että kotihoidon asiakkaat ovat keskimäärin kuukauden vuodessa sairaalassa. Päivystyskäynnit ja erilaiset tukipalvelut kerryttävät kustannuksia, Forma huomauttaa.
Perheiden vastuu lisääntyi vaivihkaa
Sekä Leena Forma että Hanna Ristolainen peräänkuuluttavat laajaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, millaista hoitoa ikääntyville Suomessa tarjotaan.
Forman mielestä pitäisi pohtia myös sitä, kuka ikäihmisten palvelut maksaa ja kenen vastuulla ne ovat.
– Viime aikoina perheiden vastuu vaikuttaa kasvaneen ikään kuin vaivihkaa. Nyt olisi todella tärkeää käydä keskustelua, hyväksymmekö me veronmaksajina sen, mistä säästetään.
Tutkijatohtori Hanna Ristolainen toivoo keskusteluun lisää inhimillisyyttä ja ikääntyneiden omia näkemyksiä.
Ristolaisen mielestä hyvinvointialueilla ja mediassa tuijotetaan liikaa numeroita ja korostetaan taloudellisia näkökulmia.
– Keskusteluun kaipaisi myös arvokeskustelua siitä, millaisena osana yhteiskuntaa me ikääntyneet näemme. Me kaikki ikäännymme, joten kysymys koskettaa meitä jokaista.
Ylen syyskuussa julkaisemassa uutisessa muistisairaan vanhuksen tytär kertoo, miten omaiset uupuvat, kun ympärivuorokautista huolenpitoa tarvitseva ei saa paikkaa hoivakodista. Videolla Minna Heikkilä kertoo toivovansa, että vanhushoivaa pidettäisiin aidosti arvokkaana.
