Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen toivoo lakimuutosta, jonka toteutuminen vaatisi hallitukselta suunnanmuutosta.
Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen vaatii muutosta lakiin, joka ohjaa hyvinvointialueiden rahoitusta.
Leskinen esittää vaatimuksensa valtiovarainministeri Riikka Purralle ja pääministeri Petteri Orpolle. Hänen mukaansa tulevien vuosien säästöjä ei ole millään keinoin mahdollista toteuttaa nykyisessä aikataulussa ilman, että osa asukkaiden lakisääteisistä palveluista jätetään hoitamatta.
– Olen aamulla lähettänyt valtiovarainministeri Purralle ja pääministeri Orpolle sähköpostin, jossa esitän kahta vaihtoehtoista muutosta hyvinvointialuelakiin, Leskinen toteaa.
Hänen mukaansa muutosehdotukset tuovat ratkaisun, jonka avulla Etelä-Karjalan hyvinvointialue kykenisi varmuudella saavuttamaan tavoitteensa sekä talouden tasapainottamisessa että lakisääteisten palveluiden tarjoamisessa.
Ratkaisevaa on lisäajan saaminen
Ensimmäinen Leskisen vaatimista muutoksista olisi antaa hyvinvointialueille tarvittaessa kahden vuoden lisäaika alijäämän kattamiseen. Nykylakiin on kirjattu velvoite alijäämän kattamisesta vuoden 2026 loppuun mennessä.
Vaihtoehtoisesti hän esittää ennakoivaksi arviointimenettelyksi kutsuttua käytäntöä, joka myös mahdollistaisi aikalisän.
Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen sanoo, että vaatimukset lain muuttamisesta perustuvat tarkasti tutkittuihin talouslukuihin.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue tilasi talousarvion valmistelun tueksi talousselvityksen konsulttiyhtiö Nordic Healthcare Groupilta. Sen perusteella hyvinvointialue on todennut, että pyrkiminen alijäämän kattamiseen alkuperäisessä aikataulussa olisi vastuutonta.
– Se johtaisi palveluiden merkittävään heikentämiseen, massiivisiin henkilöstön irtisanomisiin ja käytännössä hyvin vastuuttomaan tekemiseen eteläkarjalaisten osalta, Leskinen linjaa.
Hyvinvointialuejohtaja uhkaa irtisanoutumisella
Leskinen tehostaa vaatimustaan lakimuutoksesta ilmoittamalla, että eroaa tehtävästään, jos alijäämän kattamisvelvoite pysyy ennallaan.
– Silloin täytyisi todeta, että en ole oikea johtaja viemään säästömallia eteenpäin. En tosiaan löydä keinoja, joilla sitä voisi vastuullisesti edistää, Leskinen sanoo.
Hän lisää, että puhe irtisanoutumisesta ei liity varsinaisesti häneen itseensä vaan hyvinvointialueen asukkaiden palveluihin.
– Olen tullut tekemään tänne eteläkarjalaisten eteen työtä ja olen luvannut tehdä sen hyvin ja vastuullisesti.
Huolet ministeriön tiedossa
Muutosta hyvinvointialueiden rahoituslakiin ei ole tällä hetkellä valmisteilla. Valmistelun aloittaminen vaatisi hallituksen linjanmuutosta.
– Hallitus on toistaiseksi selkeästi linjannut, että tämänkaltaista muutosta ei olla valmistelemassa, finanssineuvos ja yksikönpäällikkö Noora Heinonen valtiovarainministeriöstä sanoo.
Hänen mukaansa ei ole sinänsä uutta, että hyvinvointialue analysoi taloustilannettaan tai toivoo alijäämän kattamiskaudelle pidennystä. Leskisen tapa yhdistää nämä kaksi asiaa voi Heinosen mukaan kuitenkin poiketa hieman aiemmasta.
– Ehkä analyyseja ei ole tällä tavalla yhdistetty alijäämän kattamiseen eikä viestitty asiasta näin meidän suuntaan tai julkisuuteen.
Hallitus on aiemmin reagoinut hyvinvointialueiden taloushuoliin ottamalla kuusi talousongelmien kanssa painivaa hyvinvointialuetta tarkempaan ohjaukseen.
– Varmasti ensi vuonna tarkastellaan, olisiko muita alueita, jotka olisivat halukkaita pohtimaan talouden haasteita yhteisvoimin valtion kanssa, Heinonen arvioi.
