Huonosti hoidettu talous tarkoittaa vaikka sitä, ettei uutta sairaalaa voida rakentaa rempallaan olevan tilalle. Massiivinen alijäämä pitäisi kattaa vuoteen 2026 mennessä.
Hyvinvointialueet tekevät tappiota merkittävästi ennakoitua enemmän vuonna 2024, selviää valtionvarainministeriön Ylelle toimittamista hyvinvointialueiden laskelmista.
Hyvinvointialueiden toukokuisten arvioiden mukaan hyvinvointialueet tekevät tänä vuonna tappiota hieman yli 1,25 miljardia euroa. Vielä huhtikuussa julkistetun julkisen talouden suunnitelman arviossa luku oli yhteensä yli 860 miljoonaa euroa. Arvio alijäämän määrästä on siis kasvanut lähes 400 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueiden alkuperäisiin talousarvioihin verrattuna reilusti yli puolet alueista tulee tekemään ennakoitua suuremmat tappiot vuonna 2024. Vain viisi aluetta on onnistunut laskemaan alijäämäarviota alkuperäisestä, nekin niukasti. Muutaman arvio on pysynyt samana.
Karun esimerkin antaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue, jonka budjetin piti olla tänä vuonna miinuksella noin 80 miljoonaa, mutta tuoreimman arvion mukaan se olisikin peräti 160 miljoonaa euroa alijäämäinen. Suuria alijäämien kasvuja on hyvinvointialueista Pohjois-Savolla, Lapilla, Pirkanmaalla ja Keski-Suomella. Lisäksi Helsingin kaupunki, joka järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut alueellaan, arvioi tekevänsä peräti seitsemän kertaa suuremman alijäämän (35 miljoonaa euroa) kuin se aiemmin arvioi (5 miljoonaa euroa).
Huonosti hoidettu talous tarkoittaa suoraan vaikkapa sitä, että uutta sairaalaa vanhan ja rempallaan olevan tilalle ei voida rakentaa. Tulevaisuuteen investointi on toisin sanoen epävarmempaa kuin hyvässä taloustilanteessa.
| milj. € | Talousarvio 2024* | Alueen arvio 05/24 |
| Etelä-Karjala | –32 | –50 |
| Etelä-Pohjanmaa | –36 | –32 |
| Etelä-Savo | –49 | –41 |
| Helsinki | –5 | –35 |
| Itä-Uusimaa | –16 | –31 |
| Kainuu | –27 | –25 |
| Kanta-Häme | –67 | –66 |
| Keski-Pohjanmaa | 2 | –18 |
| Keski-Suomi | –50 | –103 |
| Keski-Uusimaa | –32 | –47 |
| Kymenlaakso | –65 | –65 |
| Lappi | –39 | –70 |
| Länsi-Uusimaa | –4 | –12 |
| Pirkanmaa | –24 | –67 |
| Pohjanmaa | –34 | –39 |
| Pohjois-Karjala | –15 | –23 |
| Pohjois-Pohjanmaa | –61 | –60 |
| Pohjois-Savo | –37 | –96 |
| Päijät-Häme | –34 | –52 |
| Satakunta | –57 | –62 |
| Vantaa-Kerava | –100 | –100 |
| Varsinais-Suomi | –85 | –160 |
| Yhteensä | –866 | –1252 |
Voi johtaa lisävelkaan tai -leikkauksiin
Alkuperäisen talousarvion mukaan vain Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue olisi ollut pysymässä sille asetetuissa taloudellisissa raameissa, mutta nyt sekin olisi jäämässä lähes 20 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Julkisen talouden suunnitelmassa on laskettu, että kaikki alueet pysyisivät selkeästi budjetissa jo vuonna 2025. Osittain tämä johtuu siitä, että rahoitusta lisätään lähes puolitoista miljardia euroa.
Vuonna 2023 hyvinvointialueiden yhteenlasketut tappiot olivat yli 1,3 miljardia euroa.
Hyvinvointialueiden tulee kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät vuoteen 2026 mennessä.
Arviot tuoreimmista alijäämistä tarkentuvat vielä elokuun aikana.
Mikäli alijäämät säilyvät merkittävästi oletettua suurempina myös vuoden lopulla, on hallituksen vuoden 2025 kevään kehysriihessä harkittava todennäköisesti joko lisävelanottoa tai uusia leikkauksia menoihin.
Kuuntele myös Ylen Uutispodcastin jakso hyvinvointialueiden säästökuurista (18.9.2023):
Vanhukset kotiin, terveyskeskuksia kiinni – hyvinvointialueet joutuvat säästökuurille
