Valtakunnalliselta erämuseolta puuttuu yhä rahoitus. Riihimäellä tuskastuttiin hitauteen, ja nyt siellä keskitytään kehittämään omaa olemassa olevaa metsästysmuseota.
Helena Korpela,
Kirsi Lönnblad
Valtakunnallisen erä- ja luontokulttuurimuseon valmistelu jatkuu edelleen Imatralla.
Aiemmin on selvitetty sitä, voisiko museon toimintaa olla kahdella paikkakunnalla, Imatralla ja Riihimäellä.
Suomen erämuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Matti Viialainen kertoo, että kahden paikkakunnan ajatuksesta on luovuttu.
– Metsästysmuseoyhdistykselle ajatus ei sopinut. He vetäytyivät tästä hankkeesta, Viialainen kertoo.
Erämuseosäätiön alkuperäisiin kumppaneihin kuulunut Suomen metsästysmuseoyhdistys keskittyy jatkamaan omaa museotoimintaansa Riihimäellä.
Viialaisen mukaan se on sääli, koska hänestä kahdella paikkakunnalla toimivan museon malli olisi ollut hyvä.
”Ratkaiseva pallo on hallituksella”, sanoo Suomen erämuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Matti Viialainen:
Riihimäki keskittyy metsästysmuseoon
Riihimäellä sijaitseva Suomen metsästysmuseo keskittyy esittelemään metsästyksen historiaa ja eräkulttuuria. Nyt Riihimäki aikoo keskittyä kehittämään sen toimintaa.
– Meidän pitää tehdä uudentyyppisiä näyttelyitä, uudistaa sisältöjä ja näyttelykalustoa, Suomen metsästysmuseon museonjohtaja Timo Kukko kertoo.
Hänen mielestään Imatralle suunniteltavan valtakunnallisen erämuseon rahoituksen varmistumisessa ja konseptin luomisessa on mennyt liian kauan.
– Oma metsästysmuseomme on löyhässä hirressä. Jo nyt meiltä on lähtenyt osaavaa työvoimaa pois, koska ei ole tietoa tulevaisuudesta.
Rahoitus puuttuu
Erämuseolta puuttuu valtion rahoitus, mutta erämuseosäätiön Matti Viialainen on silti toiveikas.
– Lupaavaa on, että hallituksen Itä-Suomi-ohjelmassa mainitaan toimenpide-ehdotuksena erämuseon perustaminen Imatralle. Se vaatii vielä konkretiaa tuekseen kevään hallituksen puoliväliriihessä, Viialainen sanoo.
Viialaisen mukaan metsästysmuseo ei halua jatkaa yhteisessä säätiössä.
– Me emme lyö ovia kiinni, vaan vaan olemme jatkossakin avoimia yhteistyölle. Tangoon tarvitaan kaksi, ja nyt toista tanssijaa ei valitettavasti lattialle enää tule, Viialainen sanoo.
Metsästysmuseon Timo Kukko näkee asian eri tavalla. Hänen mukaansa metsästysmuseo toivoo edelleen olevansa erämuseosäätiön kumppani.
– Tilanne on siinä mielessä muuttunut, että meidän työaikaamme ei suunnata enää Imatran museon kehittämiseen, vaan kehitämme omaa toiminnassa olevaa museotamme.
Paikkakunta jakaa mielipiteitä
Metsästysmuseon Timo Kukon mukaan valtakunnallisen erä- ja luontokultuurimuseon syntyminen on edelleen myös heidän tavoitteenaan.
– Ei ole väliä, missä museo lopulta on. Tärkeintä on, että kulttuuriperintö säilyisi.
Kukkoa ihmetyttää paikkakuntiin keskittyvä keskustelu erämuseon ympärillä.
– Minua ihmetyttää, miten tästä on tullut keskustelu Imatra vastaan Riihimäki. Kyse ei ole paikkakunnasta, vaan siitä, että meillä olisi Suomessa museo, joka käsittelee tätä teemaa ylipäätään.
Imatra voitti museon paikkakuntakilpailun vuonna 2021.
Imatran kaupunki on sitoutunut
Samaa mieltä Viialainen ja Kukko ovat siitä, että tässä taloustilanteessa kahta saman teeman ympärille rakennettua museota Suomeen ei mahdu.
– Ei Suomessa kannata kahta erämuseota ryhtyä ylläpitämään, Viialainen sanoo.
Imatran kaupunki kertoo olevansa vahvasti sitoutunut museohankkeeseen. Se jatkaa kehitystyötä nykyiseen kaupungintaloon rakentuvasta museokeskuksesta. Museon arkkitehtisuunnittelu valmistuu vuoden 2025 aikana.
