Uutta Euroopan parlamenttia odottaa vaalien jälkeen tukku kuluttaja-asioita. Niissä EU:lle on tullut onnistumisia.
Kännykänkäyttö matkoilla on yhtä halpaa kuin kotona. Junien ja lentojen myöhästymisistä saa korvauksia. USB-C-pakko tuo selkeyttä laturiviidakkoon.
Osa uudistuksista on myös ärsyttänyt kansaa, esimerkkeinä pullonkorkit tai muovisten kertakäyttöaterimien kieltäminen.
Yle kokosi kuusi kuluttaja-asiaa, jotka tekevät seuraavaksi tuloaan europarlamentin pöydälle.
1. Lyökö Nutri-Score vihdoin läpi?
Euroopan-reissuilla ruokakaupassa moni on kiinnittänyt huomiota Nutri-Score -merkintään.
Se on pakkauksen naamapuolelle printattu ”liikennevalomalli”, joka auttaa hahmottamaan onko tuote terveellinen vai ei. Merkintä on kehitetty Ranskassa ja otettu käyttöön monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa.
Simppelistä Nutri-Scoresta ei ole kuitenkaan tullut EU:n yhteistä merkintää, mikä johtuu elintarviketuottajien lobbauksesta ja maiden omista lempilapsista.
Esimerkiksi Italia ei ole ottanut Nutri-Scorea käyttöön osin siksi, että parmankinkku ja Gorgonzola-juusto ovat ravintoarvoiltaan heikkoja. Myös Suomessa on katsottu, että korjaamista olisi vaikkapa vähäsuolaisen leivän tai kasviöljypohjaisten margariinien ”paremmuuden” tunnistamisessa.
EU:n toiveena olisi yhtenäinen lainsäädäntö, ja yritykset sen eteen jatkuvat. EU-komissio ja Maailman terveysjärjestö WHO suosittelevat jo nyt Nutri-Scorea.
2. Kännykkäriippuvuus halutaan kuriin
Kännykkäriippuvuuteen on herätty.
Tuorein ajankäyttötutkimus kertoo, että 15–24-vuotiaat suomalaiset ovat ruudulla keskimäärin lähes 6 tuntia päivässä ja yli 65-vuotiaatkin yli 4 tuntia.
Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ripeästi, mikä on liitetty osin sosiaalisen median aiheuttamiin stressiin, paineeseen ja riittämättömyyden tunteeseen.
EU-parlamentti vaati joulukuussa lähes yksimielisesti, että asiaan on puututtava lainsäädännöllä. Parlamentti haluaisi suitsia esimerkiksi sitä, että päivityksiä voi skrollata loputtomiin tai että niitä näytetään käyttäjälle automaattitoistolla.
– Mikään itsekuri ei auta, kun teknologiajättien suunnittelija- ja psykologiarmeijan kikat liimaavat sinut ruutuusi, sanoi asian parlamentissa esitellyt hollantilaismeppi Kim Van Sparrentak.
Asia on nyt komission arvioitavana. Mahdollinen lakiehdotus palaisi parlamentin käsittelyyn. Ellei komissio ryhdy toimiin, parlamentti voi palata asiaan.
Pöydällä on myös TikTokin kieltäminen kokonaan. Sovellusta on syytetty koukuttavaksi kiinalaiseksi vaikuttamistyökaluksi.
3. Kun tilaat tavaraa verkkokaupasta EU:n ulkopuolelta, kuka hoitaa tullauksen ja verot?
Tavaroiden tilaaminen EU:n ulkopuolisista nettikaupoista eli esimerkiksi Kiinasta, Yhdysvalloista ja Britanniasta on hankalaa. Lähetykset pitää tullata ja arvonlisäverot maksaa. Se on kuluttajan vastuulla.
EU:n kaavailema tulliuudistus siirtäisi tämän vastuun verkkokauppa-alustoille. Niiden vastuulla olisi varmistaa, että tuotteesta maksetaan ostettaessa tullit ja arvonlisävero.
Näin kuluttajilta säästyisi paperityötä, ja verkkokaupan nopeus ja läpinäkyvyys paranisivat.
Samalla enintään 150 euron hintaisten tuotteiden tullittomuus aiotaan kuitenkin lakkauttaa, mitä on perusteltu yleisten petosten torjunnalla. Kuluttajalle se tuo kuitenkin lisäkustannuksia.
Tulliuudistuksen käsitteleminen on uuden parlamentin putkessa.
4. Eroon jätevuorista
Kertakäyttökulttuuri synnyttää jätevuoria.
Rikkinäisistä tavaroista ja kodinkoneista tulee EU:ssa 35 miljoonaa tonnia jätettä vuodessa. Vaatteita heitetään pois keskimäärin 11 kiloa vuodessa, ja lähes kaikki päätyvät polttoon tai kaatopaikalle. Muovijätettä syntyy valtaisia määriä.
Muovien ja tekstiilien kierrätystä on jo alettu säännellä, ja uudet toimet jätteen vähentämiseksi ovat seuraavan parlamentin peruskauraa.
Keväällä EU pääsi sopuun kodin sähkölaitteita koskevasta korjausdirektiivistä. Sillä valvoitetaan myyjät tarjoamaan takuuaikana ensisijaisesti korjaamista. Korjattu laite saa myös vuoden lisää takuuaikaa.
Maiden on määrä panna nyt direktiivi toimeen, mutta asia ei ole kunnossa. Korjattavuusvaatimus koskee vasta pientä osaa kaikista tuotteista, ja varaosat voivat maksaa jopa enemmän kuin uusi laite. Keskustelu siis jatkuu.
5. Polttoaineiden hinta puhuttaa edelleen
Paljonko bensiini ja diesel maksavat? Vuodet 2024–2029 voivat olla niiden koko historian kriittisimmät.
Fossiilisten polttoaineiden jakelua koskeva päästökauppadirektiivi, josta Suomi on ollut mukana päättämässä, astuu voimaan vuonna 2027. Se nostaa bensiinin ja dieselin pumppuhintaa arviolta 15–20 senttiä litralta.
Päästöjen vähentäminen on EU:n ilmastolaissa, eikä parlamentti pysty suoraan vaikuttamaan polttoaineiden hintoihin. Mutta vaaditaanko mahdollista hinnannousua kompensoivia toimia, ja onko uusi parlamentti halukas edistämään niitä?
Myös toisen hintaan vaikuttavan lakihankkeen eli energiaverodirektiivin kohtalo on kysymysmerkki. Sitä on määrä kiristää osana EU:n vuoden 2030 ilmastopakettia.
Vaalikauden lopussa vuonna 2029 bensiinin hinta ei välttämättä ole enää nykyisen kaltainen puheenaihe, koska autokanta uudistuu vauhdilla.
Tosin ennusteiden mukaan Suomessa on 2030-luvun puolella vielä pitkään liikenteessä yli miljoona bensiini- tai dieselautoa.
6. Rajat työajan ja vapaa-ajan välille
Jatkuva tavoitettavissa oleminen hämärtää työn ja vapaa-ajan rajaa ja lisää kuormitusta.
Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan yrittäjämiehistä jopa 88 prosenttia on tavoitettavissa vapaa-ajallakin. Myös etätyön lisääntyminen on saanut monet olemaan passissa myös työajan ulkopuolella.
Tämä on lisääntynyt, kun työasioita voi yhä useammin hoitaa pelkällä kännykällä.
EU-parlamentti on vaatinut komissiolta, että sen pitäisi hahmotella selkeät pelisäännöt R2D:hen eli oikeuteen olla tavoittamattomissa, right to disconnect.
Eurooppalaiset työmarkkinajärjestöt neuvottelivat asiasta viime vuonna, mutta neuvottelut kariutuivat marraskuussa.